Ihminen, työ ja oppiminen : Kuinka koulutus vaikuttaa työn kokemiseen?
Kalliomäki, Johanna (2011)
Kalliomäki, Johanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201101190
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201101190
Tiivistelmä
Työikäiset ihmiset viettävät suuren osan päivittäisestä ajastaan työpaikoilla. On selvää, ettei työtä tehdä vain työn teon vuoksi, vaan sen tulee vastata tekijänsä asettamiin haasteisiin ja palkita muissakin mittareissa kuin rahassa. Samalla työntekijä antaa työlleen aina vain suuremman panoksen mitä tyytyväisempi hän työhönsä on.
Tutkielmassa tarkastellaan aikuista ihmistä oppijana nykyaikaisessa työympäristössä. Tutkielmaa varten on tehty kyselytutkimus ohjelmistoyritykseen ja sen tavoitteena on ollut selvittää miten työntekijät kokevat työn ja työtehtävät, kuinka he kokevat tiimien toiminnan sekä miten
koulutukseen nähtäisiin vaikuttavan omiin kokemuksiin työstä.
Kyselyn tulosten perusteella on nähtävissä, että yritys vastaa kohtalaisen hyvin kahteen kolmesta työlle asetetusta tavoitteesta. Nämä tavoitteet olivat ymmärrettävyys ja mielekkyys. Sen sijaan hallittavuus on vielä tekijä, johon tulee panostaa jatkossa paremmin.
Eniten kiitosta yritys sai vaihtelevista työtehtävistä sekä tiimien toiminnasta ylipäätään. Toivomisen varaa jättää kuitenkin ajanhallinta, joka näkyy negatiivisessa mielessä kiireen tuntuna työssä. Samassa huomattiin, ettei koulutus yksin olekaan tärkein vaikuttaja työn kokemiseen positiiviseksi, ja työntekijät kokivatkin, ettei heillä ole juurikaan omaa vaikutusmahdollisuutta koulutuksiin osallistumiseen. Koulutusten suhteen tärkeimpänä kuitenkin pidettiin sitä, että työntekijöiden olisi mahdollista osallistua koulutuksiin, jotka tukevat hänen osaamistaan tai auttavat tavoittelemaan yksilöllisesti asetettuja tavoitteita.
Koulutuksen ohella tärkeä tekijä työn kokemiseen liittyen on myös tiimien toimivuus. Ei riitä, että työntekijät kasataan yhteen ”ylhäältä saneltuna”, vaan on panostettava myös tiimiyttämiseen. Tämä voi tapahtua monella tavalla: yhteisillä tavoitteilla, tehtävillä ja harjoitteilla. Olisikin hyvä jos tämä asia otettaisiin huomioon myös koulutusnäkökulmasta: olisiko esimerkiksi hyödyllistä tiimiytymisen ja oppimisen kannalta, että koko tiimillä olisi myös yhteisiä kehitystavoitteita kunkin henkilökohtaisten kehitystavoitteiden lisäksi? Tekisikö tämä tiimistä synergisen yhteisön, jossa tiimi yhdessä on enemmän kuin jäsentensä summa?
Tutkielmassa tarkastellaan aikuista ihmistä oppijana nykyaikaisessa työympäristössä. Tutkielmaa varten on tehty kyselytutkimus ohjelmistoyritykseen ja sen tavoitteena on ollut selvittää miten työntekijät kokevat työn ja työtehtävät, kuinka he kokevat tiimien toiminnan sekä miten
koulutukseen nähtäisiin vaikuttavan omiin kokemuksiin työstä.
Kyselyn tulosten perusteella on nähtävissä, että yritys vastaa kohtalaisen hyvin kahteen kolmesta työlle asetetusta tavoitteesta. Nämä tavoitteet olivat ymmärrettävyys ja mielekkyys. Sen sijaan hallittavuus on vielä tekijä, johon tulee panostaa jatkossa paremmin.
Eniten kiitosta yritys sai vaihtelevista työtehtävistä sekä tiimien toiminnasta ylipäätään. Toivomisen varaa jättää kuitenkin ajanhallinta, joka näkyy negatiivisessa mielessä kiireen tuntuna työssä. Samassa huomattiin, ettei koulutus yksin olekaan tärkein vaikuttaja työn kokemiseen positiiviseksi, ja työntekijät kokivatkin, ettei heillä ole juurikaan omaa vaikutusmahdollisuutta koulutuksiin osallistumiseen. Koulutusten suhteen tärkeimpänä kuitenkin pidettiin sitä, että työntekijöiden olisi mahdollista osallistua koulutuksiin, jotka tukevat hänen osaamistaan tai auttavat tavoittelemaan yksilöllisesti asetettuja tavoitteita.
Koulutuksen ohella tärkeä tekijä työn kokemiseen liittyen on myös tiimien toimivuus. Ei riitä, että työntekijät kasataan yhteen ”ylhäältä saneltuna”, vaan on panostettava myös tiimiyttämiseen. Tämä voi tapahtua monella tavalla: yhteisillä tavoitteilla, tehtävillä ja harjoitteilla. Olisikin hyvä jos tämä asia otettaisiin huomioon myös koulutusnäkökulmasta: olisiko esimerkiksi hyödyllistä tiimiytymisen ja oppimisen kannalta, että koko tiimillä olisi myös yhteisiä kehitystavoitteita kunkin henkilökohtaisten kehitystavoitteiden lisäksi? Tekisikö tämä tiimistä synergisen yhteisön, jossa tiimi yhdessä on enemmän kuin jäsentensä summa?