Vanhempien kokemuksia vanhempainryhmästä, kun nuori on lyhyessä hoidossa
Rühlmann, Christine (2012)
Rühlmann, Christine
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201101189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201101189
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön aiheena on kuvata vanhempien kokemuksia nuorisopsykiatrisella kriisi- ja vastaanotto-osastolla järjestetystä vanhempainryhmästä. Tutkimuksessa haastateltiin vanhempia. Sen lisäksi kuvattiin vanhempainryhmän ydinsisältö.
Opinnäytetyön teoriatausta käsittelee nuoren kehitystä, kriisi- ja vastaanotto-osastolla annettavaa lyhyttä hoitoa, vanhempainryhmää ja vertaistukea. Käsittelen myös vanhemmuutta, sen haasteita ja vanhemmuuden tukemista.
Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston keräsin käyttämällä teemahaastattelua, haastatellen kolmea vanhempaa. Analysoin aineiston käyttämällä induktiivista sisällönanalyy-sia.
Vanhempien kokemusten mukaan ryhmä koettiin hyväksi, tosin ryhmään osallistuminen oli hankalaa. Vanhemmille oli tärkeää, että he saivat esittää avoimesti kysymyksiä ryhmässä. Mahdollisuus pysähtyä pohtimaan sairastumista sekä mahdollisuus keskusteluun olivat myös tärkeitä. Vanhemmat kuvailivat paljon tunteitaan, joita oli herännyt vanhempainryhmän aiheista sekä nuoren sairastumisen johdosta. Vanhemmat kokivat saaneensa vertaistuesta voimaa, kun he kuulivat muiden kokemuksista ja saivat jakaa omia kokemuksiaan. Vanhemmat saivat uutta perspektiiviä tilanteeseensa. Ryhmän aiheet ja tiedollinen anti oli vanhempien mielestä hyvää ja mielenkiintoista. Tiedon saaminen rauhoitti vanhemman mieltä.
Vanhempia puhututti paljon ryhmän pieni koko. He olisivat toivoneet, että ryhmässä olisi ollut enemmän vanhempia. Vanhemmilla oli myös toive pienryhmistä, esimerkiksi masentuneiden nuorten vanhemmille. Vanhemmat toivoivat paikalle myös asiantuntemusta. He ehdottivat säännöllisiä ryhmätapaamisia ja sitä, että tapaamiskertoja olisi enemmän kuin kaksi. Informaation kulussa vanhempien mielestä oli parantamisen varaa. Vanhempainryhmään kutsuttaessa tulisi mainita se, että ryhmässä tarjotaan tietoa, mutta myös vertaistukea. Vanhempien mukaan ryhmässä olisi hyvä puhua vanhempien ja nuoren selviytymisestä sekä sairaudesta muille kertomisesta ja siitä kuinka sairastuminen vaikuttaa koko perheeseen. Jotta aiheet jäisivät paremmin vanhemman mieleen, olisi hyvä vähentää diojen määrää ja lisätä kuvallista informaatiota. Vanhemmat toivoivat henkilökunnan muistuttavan heitä vanhempainryhmän ajankohdista. Muistuttaminen tulisi tapahtua hienovaraisesti. Vanhempainryhmää voisi olla hyvä järjestää koordinoidusti muiden osastojen kanssa.
Opinnäytetyöni tuloksia voi hyödyntää osastolla suoraan. Uuden tutkimuksen voisi tehdä sopivan ajan kuluttua. Uusi tutkimus voisi olla kvantitatiivinen ja kysymykset voisivat perustua tutkimuksessani esiin nousseisiin teemoihin. Näin osasto voisi itse toteuttaa kyselyn aika helposti jatkuvaa seurantaa turvaten.
Opinnäytetyön teoriatausta käsittelee nuoren kehitystä, kriisi- ja vastaanotto-osastolla annettavaa lyhyttä hoitoa, vanhempainryhmää ja vertaistukea. Käsittelen myös vanhemmuutta, sen haasteita ja vanhemmuuden tukemista.
Opinnäytetyöni on kvalitatiivinen tutkimus. Aineiston keräsin käyttämällä teemahaastattelua, haastatellen kolmea vanhempaa. Analysoin aineiston käyttämällä induktiivista sisällönanalyy-sia.
Vanhempien kokemusten mukaan ryhmä koettiin hyväksi, tosin ryhmään osallistuminen oli hankalaa. Vanhemmille oli tärkeää, että he saivat esittää avoimesti kysymyksiä ryhmässä. Mahdollisuus pysähtyä pohtimaan sairastumista sekä mahdollisuus keskusteluun olivat myös tärkeitä. Vanhemmat kuvailivat paljon tunteitaan, joita oli herännyt vanhempainryhmän aiheista sekä nuoren sairastumisen johdosta. Vanhemmat kokivat saaneensa vertaistuesta voimaa, kun he kuulivat muiden kokemuksista ja saivat jakaa omia kokemuksiaan. Vanhemmat saivat uutta perspektiiviä tilanteeseensa. Ryhmän aiheet ja tiedollinen anti oli vanhempien mielestä hyvää ja mielenkiintoista. Tiedon saaminen rauhoitti vanhemman mieltä.
Vanhempia puhututti paljon ryhmän pieni koko. He olisivat toivoneet, että ryhmässä olisi ollut enemmän vanhempia. Vanhemmilla oli myös toive pienryhmistä, esimerkiksi masentuneiden nuorten vanhemmille. Vanhemmat toivoivat paikalle myös asiantuntemusta. He ehdottivat säännöllisiä ryhmätapaamisia ja sitä, että tapaamiskertoja olisi enemmän kuin kaksi. Informaation kulussa vanhempien mielestä oli parantamisen varaa. Vanhempainryhmään kutsuttaessa tulisi mainita se, että ryhmässä tarjotaan tietoa, mutta myös vertaistukea. Vanhempien mukaan ryhmässä olisi hyvä puhua vanhempien ja nuoren selviytymisestä sekä sairaudesta muille kertomisesta ja siitä kuinka sairastuminen vaikuttaa koko perheeseen. Jotta aiheet jäisivät paremmin vanhemman mieleen, olisi hyvä vähentää diojen määrää ja lisätä kuvallista informaatiota. Vanhemmat toivoivat henkilökunnan muistuttavan heitä vanhempainryhmän ajankohdista. Muistuttaminen tulisi tapahtua hienovaraisesti. Vanhempainryhmää voisi olla hyvä järjestää koordinoidusti muiden osastojen kanssa.
Opinnäytetyöni tuloksia voi hyödyntää osastolla suoraan. Uuden tutkimuksen voisi tehdä sopivan ajan kuluttua. Uusi tutkimus voisi olla kvantitatiivinen ja kysymykset voisivat perustua tutkimuksessani esiin nousseisiin teemoihin. Näin osasto voisi itse toteuttaa kyselyn aika helposti jatkuvaa seurantaa turvaten.