Työhyvinvointi Beneq Oy:ssä
Kuusi, Marjatta (2011)
Kuusi, Marjatta
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201031045
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201201031045
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee Beneq Oy:n työhyvinvointia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Beneq Oy:n työntekijöiden tämän hetkistä työssä jaksamista ja luoda työvä-line, jonka avulla seurataan työilmapiiria myös tulevaisuudessa. Pääongelma, johon ha-ettiin vastausta, oli työssä jaksaminen ja siihen vaikuttavat tekijät.
Tutkimuksen lähtökohtana oli yrityksen asiantuntijaorganisaatioluonne. Aluksi kuva-taan, miten työkyky rakentuu ja miten rakennusosat näkyvät yrityksen toiminnassa. Seuraavaksi käydään läpi työhyvinvoinnin ja organisaation toimintaa koskevaa teoriaa. Tämän jälkeen esitetään kyselyn tulokset ja lopuksi tutkimuksesta tehdyt johtopäätökset ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi.
Tutkimus tehtiin Webropol-kyselynä ja siihen vastasi 88 % työntekijöistä. Vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja niistä laskettiin keskiarvot ja tehtiin Kruskal-Wallis-analyysi. Lisäksi kuvattiin graafisesti vastausten jakautuminen eri vaihtoehtojen kesken.
Toimenpiteiksi opinnäytetyössä ehdotetaan HR-vuosikellon kehittämistä ja kehityskes-kustelujen laadun parantamista. Työhyvinvointiin on yrityksessä panostettu, mutta siitä tiedottaminen on ollut puutteellista. Lisäksi kannustetaan kouluttamaan esimiehiä ja luomaan yritykselle koulutussuunnitelma. Esimiesten työn tueksi olisi hyvä kehittää niin sanottu esimiehen työkalupakki, josta olisi apua erityisesti uusien esimiesten työssä. Lopuksi todetaan, että työssä viihtyminen ja työhyvinvointi yleensä ei ole pelkästään työnantajan tai esimiesten tehtävä, vaan jokainen työntekijä voi vaikuttaa siihen itse.
Tutkimuksen lähtökohtana oli yrityksen asiantuntijaorganisaatioluonne. Aluksi kuva-taan, miten työkyky rakentuu ja miten rakennusosat näkyvät yrityksen toiminnassa. Seuraavaksi käydään läpi työhyvinvoinnin ja organisaation toimintaa koskevaa teoriaa. Tämän jälkeen esitetään kyselyn tulokset ja lopuksi tutkimuksesta tehdyt johtopäätökset ja ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi.
Tutkimus tehtiin Webropol-kyselynä ja siihen vastasi 88 % työntekijöistä. Vastaukset analysoitiin SPSS-ohjelmalla ja niistä laskettiin keskiarvot ja tehtiin Kruskal-Wallis-analyysi. Lisäksi kuvattiin graafisesti vastausten jakautuminen eri vaihtoehtojen kesken.
Toimenpiteiksi opinnäytetyössä ehdotetaan HR-vuosikellon kehittämistä ja kehityskes-kustelujen laadun parantamista. Työhyvinvointiin on yrityksessä panostettu, mutta siitä tiedottaminen on ollut puutteellista. Lisäksi kannustetaan kouluttamaan esimiehiä ja luomaan yritykselle koulutussuunnitelma. Esimiesten työn tueksi olisi hyvä kehittää niin sanottu esimiehen työkalupakki, josta olisi apua erityisesti uusien esimiesten työssä. Lopuksi todetaan, että työssä viihtyminen ja työhyvinvointi yleensä ei ole pelkästään työnantajan tai esimiesten tehtävä, vaan jokainen työntekijä voi vaikuttaa siihen itse.