Enro -Energiaa rossista : Mittausdatan analysointi
Lehtonen, Arttu (2011)
Lehtonen, Arttu
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011122319159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011122319159
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä analysoitiin Enro -Energiaa rossista -projektissa kerättyä mittausdataa ja tehtiin sen perustella arvioita järjestelmän toimivuudesta pientalon lämmitysjärjestelmänä. Mittauksia suoritettiin mm. maaperän lämpötilasta, ryömintätilan ja rakenteiden ilmakanavan lämpötilasta ja ilman suhteellisesta kosteudesta ja rakennusten energiankäytöstä. Mittausdataa kerättiin vuoden ajan tutkimuskohteesta ja vertailutalosta. Analyysin yhteydessä pyrittiin selvittämään ongelmien syitä ja esittämään parannusehdotuksia järjestelmään.
Mittausten perusteella maaperästä siirtyy lämpöä ryömintätilaan ja tätä lämpöä voi hyödyntää ilmalämpöpumpun avulla. Samalla huomattiin rossin lämpötilan huomattava lasku ja tästä johtuva suhteellisen ilmankosteuden nousu. Kosteuslisää siirtyy maaperästä rossin ilmaan lämpötilan ollessa rossissa maaperää kylmempi samalla maaperän kosteuspitoisuuden ollessa rossin ilmaa suurempi. Teoriassa höyrystinyksikkö toimii kuivaimena, mutta käytännössä muuttuvat olosuhteet aiheuttavat kuivausta suuremman kosteuslisän maaperästä. Mittauksissa havaittiin kohonneita kosteuspitoisuuksia myös alapohjarakenteissa. Energiamittauksista ei saatu vertailukelpoisia tuloksia asukkaiden muutettua asuntoihin kesken vertailukauden ja rossin viilennyttyä liiaksi mittausjakson alussa eristysten puutteen vuoksi. Viileneminen vaikuttaa kaikkiin mittaustuloksiin ja johtopäätöksiin.
Projektin tuloksien perusteella on syytä parantaa alapohjan tuuletusta ja huomioida paremmin rossin kosteustekninen toiminta tulevaisuudessa. Mittauksia kohteella on syytä jatkaa, jotta saadaan ongelmaton ja vertailukelpoinen jakso mittausdataa koko lämmityskauden ajalta.
Mittausten perusteella maaperästä siirtyy lämpöä ryömintätilaan ja tätä lämpöä voi hyödyntää ilmalämpöpumpun avulla. Samalla huomattiin rossin lämpötilan huomattava lasku ja tästä johtuva suhteellisen ilmankosteuden nousu. Kosteuslisää siirtyy maaperästä rossin ilmaan lämpötilan ollessa rossissa maaperää kylmempi samalla maaperän kosteuspitoisuuden ollessa rossin ilmaa suurempi. Teoriassa höyrystinyksikkö toimii kuivaimena, mutta käytännössä muuttuvat olosuhteet aiheuttavat kuivausta suuremman kosteuslisän maaperästä. Mittauksissa havaittiin kohonneita kosteuspitoisuuksia myös alapohjarakenteissa. Energiamittauksista ei saatu vertailukelpoisia tuloksia asukkaiden muutettua asuntoihin kesken vertailukauden ja rossin viilennyttyä liiaksi mittausjakson alussa eristysten puutteen vuoksi. Viileneminen vaikuttaa kaikkiin mittaustuloksiin ja johtopäätöksiin.
Projektin tuloksien perusteella on syytä parantaa alapohjan tuuletusta ja huomioida paremmin rossin kosteustekninen toiminta tulevaisuudessa. Mittauksia kohteella on syytä jatkaa, jotta saadaan ongelmaton ja vertailukelpoinen jakso mittausdataa koko lämmityskauden ajalta.