Puheentunnistusohjelman käyttöönotto suomalaisessa terveydenhuollossa - Lääkäreiden ja sihteereiden näkökulmasta
Ruotsalo, Sharlotta (2011)
Ruotsalo, Sharlotta
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011122018999
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011122018999
Tiivistelmä
Tampereen yliopistollinen sairaala antoi tehtäväkseen selvittämään, minkälaisia tuntemuksia puheentunnistusohjelman käyttöönotto yleensä herätti lääkäreillä ja sihteereillä työnteossa, sekä miksi Taysissa ohjelmaa vastustettiin, jopa pilottikokeilujen jälkeen.
Ongelman selvittämiseksi aiheesta kerättiin ajankohtaista ja luotettavaa tietoa siitä, miten puheentunnistuksen käyttöönotto ilmeni suomalaisessa terveydenhuollossa ja mitä se toi tullessaan alalle. Sähköisen kyselylomakkeen kautta Taysin lääkäreiltä ja sihteereiltä kysyttiin puheentunnistusominaisuuden käyttöönotosta potilastietojärjestelmässä, jossa he saisivat kertoa mielipiteensä käytännön hyvistä ja huonoista puolista.
Kyselyn tulokset ja lähteiden tiedot osoittivat, että lääkärit ja sihteerit ovat sekä puheentunnistuksen puolella että sitä vastaan. On mielenkiintoista huomata, miten erilainen näkökanta heillä oli ohjelmaa kohtaan. Tähän vaikuttivat monet tekijät. Lääkärit eivät mm. halua tehdä omien töiden lisäksi vielä sihteerinkin työtehtäviä. Heillä on jo mielestään valmiiksi riittävästi työtä. Seurauksena olisi myöskin se, että potilaalle jäisi entistä vähemmän aikaa. Sihteerit osaltaan pelkäävät menettää työpaikkansa.
On selvää, että puheentunnistusohjelma muuttaisi molempien osapuolten työtä tehokkaammaksi. Se nopeuttaisi lääkäreiden sanelujen valmistumista ja heillä olisi enemmän aikaa potilaalle. Sihteerin rutiinimaiset työtehtävät muuttuisivat ja sanelujen purkamisen tilalle tulisi uusia työtehtäviä. Asiaa kannattaa kuitenkin miettiä ensisijaisesti potilasta ajatellen.
Ongelman selvittämiseksi aiheesta kerättiin ajankohtaista ja luotettavaa tietoa siitä, miten puheentunnistuksen käyttöönotto ilmeni suomalaisessa terveydenhuollossa ja mitä se toi tullessaan alalle. Sähköisen kyselylomakkeen kautta Taysin lääkäreiltä ja sihteereiltä kysyttiin puheentunnistusominaisuuden käyttöönotosta potilastietojärjestelmässä, jossa he saisivat kertoa mielipiteensä käytännön hyvistä ja huonoista puolista.
Kyselyn tulokset ja lähteiden tiedot osoittivat, että lääkärit ja sihteerit ovat sekä puheentunnistuksen puolella että sitä vastaan. On mielenkiintoista huomata, miten erilainen näkökanta heillä oli ohjelmaa kohtaan. Tähän vaikuttivat monet tekijät. Lääkärit eivät mm. halua tehdä omien töiden lisäksi vielä sihteerinkin työtehtäviä. Heillä on jo mielestään valmiiksi riittävästi työtä. Seurauksena olisi myöskin se, että potilaalle jäisi entistä vähemmän aikaa. Sihteerit osaltaan pelkäävät menettää työpaikkansa.
On selvää, että puheentunnistusohjelma muuttaisi molempien osapuolten työtä tehokkaammaksi. Se nopeuttaisi lääkäreiden sanelujen valmistumista ja heillä olisi enemmän aikaa potilaalle. Sihteerin rutiinimaiset työtehtävät muuttuisivat ja sanelujen purkamisen tilalle tulisi uusia työtehtäviä. Asiaa kannattaa kuitenkin miettiä ensisijaisesti potilasta ajatellen.