Laserkeilainpohjaisen voimalinjojen kasvillisuusriskianalyysin työnvaikeustekijöiden määritys
Hynninen, Iiro (2011)
Hynninen, Iiro
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121618672
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121618672
Tiivistelmä
Arbonaut Oy on tehnyt laserkeilainpohjaista voimalinjojen kasvillisuusriskianalyysiä vuodesta 2007. Kasvillisuusriskianalyysin tavoitteena on selvittää, onko voimalinjan johtoalueella sille vaarallista kasvillisuutta. Prosessi alkaa voimalinjojen laserkeilauksella, jonka tuloksena saadusta kolmiulotteisesta LiDAR-pistepilvestä tulkitaan,mitkä pisteet ovat heijastuneet kasvillisuudesta ja mitkä jostain muista kohteista,esimerkiksi taloista. Tätä työvaihetta kutsutaan aineiston luokitteluksi.
Eri voimalinjaprojektit ovat vaikeusasteiltaan hyvin erilaisia. Kokemukset ovat osoittaneet, että kaikkein helpoimpia projekteja ovat harvaan asutulla seudulla sijaitsevat voimalinjat. Eniten aikaa vie asutusalueiden ja taajamien läheisyydessä sijaitsevien voimalinjojen luokittelu.
Työn tarkoituksena oli selvittää, millä voimalinjan johtoalueelle osuvilla paikkatietoon perustuvilla tunnusluvuilla voidaan parhaiten selittää vaihteluita eri projektien ajanmenekeissä. Tietoja verrattiin projektien luokitteluun käytettyyn aikaan neliökilometrillä. Parhaaksi selittäjäksi vertailussa osoittautui teiden määrä voimalinjan johtoalueella. Tutkittavien voimalinjaprojektien osalta sillä voidaan selittää noin 41 prosenttia projektien välisistä vaihteluista ajanmenekissä. Lisäksi havaintoaineistosta kävi ilmi, että vaihtelua keskimääräisissä ajanmenekeissä on myös työntekijöiden välillä. Jatkotutkimuksia tarvitaan, ja niitä voitaisiin kohdentaa muiden paikkatietoon perustuvien tunnuslukujen selvittämisen lisäksi eroihin keskimääräisissä ajanmenekeissä työntekijöiden välillä.
Eri voimalinjaprojektit ovat vaikeusasteiltaan hyvin erilaisia. Kokemukset ovat osoittaneet, että kaikkein helpoimpia projekteja ovat harvaan asutulla seudulla sijaitsevat voimalinjat. Eniten aikaa vie asutusalueiden ja taajamien läheisyydessä sijaitsevien voimalinjojen luokittelu.
Työn tarkoituksena oli selvittää, millä voimalinjan johtoalueelle osuvilla paikkatietoon perustuvilla tunnusluvuilla voidaan parhaiten selittää vaihteluita eri projektien ajanmenekeissä. Tietoja verrattiin projektien luokitteluun käytettyyn aikaan neliökilometrillä. Parhaaksi selittäjäksi vertailussa osoittautui teiden määrä voimalinjan johtoalueella. Tutkittavien voimalinjaprojektien osalta sillä voidaan selittää noin 41 prosenttia projektien välisistä vaihteluista ajanmenekissä. Lisäksi havaintoaineistosta kävi ilmi, että vaihtelua keskimääräisissä ajanmenekeissä on myös työntekijöiden välillä. Jatkotutkimuksia tarvitaan, ja niitä voitaisiin kohdentaa muiden paikkatietoon perustuvien tunnuslukujen selvittämisen lisäksi eroihin keskimääräisissä ajanmenekeissä työntekijöiden välillä.