Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntoremonttien vaikuttavuus
Suckman, Lari (2011)
Suckman, Lari
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121518561
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121518561
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, ovatko vuosien 2009–2011 välillä tehdyt kuntoremontit Vierumäellä parantaneet Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) työntekijöiden fyysistä kuntoa. Tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää myös, onko eri ryhmien välillä tapahtunut erilaista kehitystä fyysisessä kunnossa ja mitkä tekijät kehitykseen vaikuttavat.
Tutkimus koostui kuntoremonttien alkutesteistä, kuntotreffeistä (seurantajakso) sekä lopputesteistä. Tutkimus suoritettiin yhteistyössä Vierumäen liikunta- ja terveysklinikan kanssa, jossa HUS:n kuntoremontit keväästä 2009 kevääseen 2011 toteutettiin. Tutkimuksen kohderyhmä oli 357 henkilöä, joista HUS:n työterveyshuolto jakoi työntekijät kuntotason ja liikuntatottumusten mukaan neljään eri ryhmään; esimiehiin (31 henkilöä), kuntoliikkujiin (83 henkilöä), perusliikkujiin (187 henkilöä) ja terveysliikkujiin (56 henkilöä). Kuntoremontteihin kuuluivat jokaisella ryhmällä alkutestit, joissa mitattiin kestävyyttä, lihaskuntoa, kehon koostumusta, tasapainoa, koordinaatiota ja liikkuvuutta. Kuntotesteihin kuuluivat polkupyöräergometri, 30 sekunnin lihaskuntoa mittaavat punnerrus-, vatsa- ja kyykkytestit, muunnellut punnerrus-, vatsa- ja kyykkytestit, rasvaprosentin mittaus sekä kylkien, hartioiden ja lonkkien liikkuvuusmittaukset. Kuntotestien lisäksi kuntoremontit sisälsivät jokaisella ryhmällä viiden vuorokauden kuntoremonttijakson sekä kuuden kuukauden päästä tapahtuneen kuntotreffi-jakson, jossa tehtiin myös lopputestit.
Tutkimuksessa kävi ilmi kuntoremonttien hyöty fyysisessä suorituskyvyssä jokaisella ryhmällä alku- ja lopputestien välillä. Ryhmien muutos oli eritasoista, joista esimerkkinä varsinkin kuntoindeksin muutos esimiesten ja muiden ryhmien välillä.
Tutkimus koostui kuntoremonttien alkutesteistä, kuntotreffeistä (seurantajakso) sekä lopputesteistä. Tutkimus suoritettiin yhteistyössä Vierumäen liikunta- ja terveysklinikan kanssa, jossa HUS:n kuntoremontit keväästä 2009 kevääseen 2011 toteutettiin. Tutkimuksen kohderyhmä oli 357 henkilöä, joista HUS:n työterveyshuolto jakoi työntekijät kuntotason ja liikuntatottumusten mukaan neljään eri ryhmään; esimiehiin (31 henkilöä), kuntoliikkujiin (83 henkilöä), perusliikkujiin (187 henkilöä) ja terveysliikkujiin (56 henkilöä). Kuntoremontteihin kuuluivat jokaisella ryhmällä alkutestit, joissa mitattiin kestävyyttä, lihaskuntoa, kehon koostumusta, tasapainoa, koordinaatiota ja liikkuvuutta. Kuntotesteihin kuuluivat polkupyöräergometri, 30 sekunnin lihaskuntoa mittaavat punnerrus-, vatsa- ja kyykkytestit, muunnellut punnerrus-, vatsa- ja kyykkytestit, rasvaprosentin mittaus sekä kylkien, hartioiden ja lonkkien liikkuvuusmittaukset. Kuntotestien lisäksi kuntoremontit sisälsivät jokaisella ryhmällä viiden vuorokauden kuntoremonttijakson sekä kuuden kuukauden päästä tapahtuneen kuntotreffi-jakson, jossa tehtiin myös lopputestit.
Tutkimuksessa kävi ilmi kuntoremonttien hyöty fyysisessä suorituskyvyssä jokaisella ryhmällä alku- ja lopputestien välillä. Ryhmien muutos oli eritasoista, joista esimerkkinä varsinkin kuntoindeksin muutos esimiesten ja muiden ryhmien välillä.