Mielenterveyskuntoutujan asumisturvallisuus kuntoutujan näkökulmasta : " Se on elämän haltuun ottamista tuetusti"
Harjunen, Eija (2011)
Harjunen, Eija
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121418363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121418363
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin tuettuun asumiseen kuuluvassa asumisyksikössä asuvien kuntoutujien kokemaa asumisturvallisuuden tunnetta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kuntoutujien kokemusta asumisturvallisuutta edistävistä ja heikentävistä tekijöistä. Työn ulkopuolelle rajattiin fyysistä turvallisuutta tuovat tekijät.
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Suomen Mielenterveysseura. Tutkimusmenetelmänä käytettiin muokattua delfoi-menetelmää, jossa kvalitatatiivisella tutkimusotteella teemahaastattelua käyttäen haastateltiin asumisyksikön asukkaat. Haastateltavia oli yhteensä kolmetoista. Heidän keski-ikänsä oli 23 vuotta. Haastattelun vastaukset analysoitiin teemoittelemalla. Vastauksista löytyi samansisältöisiä lauseita, joista yhdisteltiin väitteet. Väitteet esitettiin asumisyksikön asukkaille kirjallisina. Näihin väitteisiin sai lisätä myös halutessaan perustelut. Väitekierroksen tarkoituksena oli selvittää, olivatko haastattelussa esiin nousseet asiat yhden vai useamman asukkaan mielipiteitä. Delfoi-menetelmään kuului vielä palautekierros, joka järjestettiin kaikille asukkaille yhteisenä keskustelutilaisuutena. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää tekijä eli ” heikko signaali”, joka voisi edistää asukkaiden psyykkistä ja sosiaalista asumisturvallisuutta.
Kuntoutujat kertoivat, että turvallisuuden tunnetta tuovat tietoisuus avun ja tuen saamisesta, muiden ihmisten läsnäolosta, mahdollisuudesta osallistua ja pyrkimyksestä säännölliseen vuoro-kausirytmiin. Turvallisuuden tunne syntyy välittämisestä, kohtaamisesta, läsnäolosta ja kuuntelemisesta. Kuntoutujat kertoivat, että työntekijöiltä saatava henkinen tuki on kuntoutumiseen oleellisesti vaikuttava tekijä. Tutkimustuloksena saatiin tieto siitä, miten kuntoutuja kokee toimet, joiden on tarkoitus edistää kuntoutumista, osallisuutta, elämänhallintaa ja ehkäistä syrjäytymistä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Suomen Mielenterveysseura. Tutkimusmenetelmänä käytettiin muokattua delfoi-menetelmää, jossa kvalitatatiivisella tutkimusotteella teemahaastattelua käyttäen haastateltiin asumisyksikön asukkaat. Haastateltavia oli yhteensä kolmetoista. Heidän keski-ikänsä oli 23 vuotta. Haastattelun vastaukset analysoitiin teemoittelemalla. Vastauksista löytyi samansisältöisiä lauseita, joista yhdisteltiin väitteet. Väitteet esitettiin asumisyksikön asukkaille kirjallisina. Näihin väitteisiin sai lisätä myös halutessaan perustelut. Väitekierroksen tarkoituksena oli selvittää, olivatko haastattelussa esiin nousseet asiat yhden vai useamman asukkaan mielipiteitä. Delfoi-menetelmään kuului vielä palautekierros, joka järjestettiin kaikille asukkaille yhteisenä keskustelutilaisuutena. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää tekijä eli ” heikko signaali”, joka voisi edistää asukkaiden psyykkistä ja sosiaalista asumisturvallisuutta.
Kuntoutujat kertoivat, että turvallisuuden tunnetta tuovat tietoisuus avun ja tuen saamisesta, muiden ihmisten läsnäolosta, mahdollisuudesta osallistua ja pyrkimyksestä säännölliseen vuoro-kausirytmiin. Turvallisuuden tunne syntyy välittämisestä, kohtaamisesta, läsnäolosta ja kuuntelemisesta. Kuntoutujat kertoivat, että työntekijöiltä saatava henkinen tuki on kuntoutumiseen oleellisesti vaikuttava tekijä. Tutkimustuloksena saatiin tieto siitä, miten kuntoutuja kokee toimet, joiden on tarkoitus edistää kuntoutumista, osallisuutta, elämänhallintaa ja ehkäistä syrjäytymistä