Marschak Interaction Method (MIM)- havainnointimenetelmä lapsen kuntoutuksen tukena
Kellberg, Seppo (2011)
Kellberg, Seppo
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121418338
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121418338
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on saada tietoa, miten käyttökelpoinen Marschak Interaction Method (MIM) –havainnointimenetelmä on osastotyössä yhtenä osana lapsen tutkimusjaksoa. MIM-menetelmä on puolistrukturoitu ja videoitu vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen havainnointiväline ja hyödynnettävissä kuntoutusohjaajan työvälineeksi.
Opinnäytetyö on kuvaileva laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena on arvioida, miten lastenpsykiatrisen työntekijät kokevat MIM-arviointimenetelmän, miten he hyödyntävät MIM-menetelmän tuloksia sekä MIM-menetelmän kehittämishaasteet ja ongelmat.
Tutkimuksessa haastateltiin lapsen omahoitajia (2) ja perhetyötekijöitä (2). Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelulla. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla ja luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaan.
Tulosten mukaan MIM-menetelmä on eritäin käyttökelpoinen havainnointimenetelmä osastolla. Se näyttää hyvin vuorovaikusta vanhemman ja lapsen välillä. Vanhemmat ja lapset tekevät sen mielellään ja MIM on yksi osa lapsen tutkimusjaksoa. Perhetyöntekijät kokevat saavansa enemmän hyötyä MIM-menetelmän tuloksista kuin omahoitajat. Ongelmaksi koettiin koulutuksen puute MIM-menetelmään sekä ajan rajallisuus tutkimusjaksolla. MIM-menetelmän tuloksien siirtyminen lapsen jatkohoitoon koettiin tärkeänä kehittämistoimenpiteenä.
Opinnäytetyön tavoitteena on saada tietoa, miten käyttökelpoinen Marschak Interaction Method (MIM) –havainnointimenetelmä on osastotyössä yhtenä osana lapsen tutkimusjaksoa. MIM-menetelmä on puolistrukturoitu ja videoitu vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutussuhteen havainnointiväline ja hyödynnettävissä kuntoutusohjaajan työvälineeksi.
Opinnäytetyö on kuvaileva laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena on arvioida, miten lastenpsykiatrisen työntekijät kokevat MIM-arviointimenetelmän, miten he hyödyntävät MIM-menetelmän tuloksia sekä MIM-menetelmän kehittämishaasteet ja ongelmat.
Tutkimuksessa haastateltiin lapsen omahoitajia (2) ja perhetyötekijöitä (2). Tutkimusaineisto kerättiin ryhmähaastattelulla. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla ja luokiteltiin tutkimuskysymysten mukaan.
Tulosten mukaan MIM-menetelmä on eritäin käyttökelpoinen havainnointimenetelmä osastolla. Se näyttää hyvin vuorovaikusta vanhemman ja lapsen välillä. Vanhemmat ja lapset tekevät sen mielellään ja MIM on yksi osa lapsen tutkimusjaksoa. Perhetyöntekijät kokevat saavansa enemmän hyötyä MIM-menetelmän tuloksista kuin omahoitajat. Ongelmaksi koettiin koulutuksen puute MIM-menetelmään sekä ajan rajallisuus tutkimusjaksolla. MIM-menetelmän tuloksien siirtyminen lapsen jatkohoitoon koettiin tärkeänä kehittämistoimenpiteenä.