Liikkumattomasta liikkujaksi - haasteita ja mahdollisuuksia : terveysliikunnan palveluketjun produktityö Keravalla
Wager, Anu (2011)
Wager, Anu
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121318204
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121318204
Tiivistelmä
Maailman terveysjärjestö (WHO), Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtakunnalliset, ajankohtaiset julkaisut painottavat ennaltaehkäisevän työn merkitystä ihmisten terveyden edistämisessä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kunnille tehdyissä raporteissa korostetaan eri hallinto-kuntien moniammatillista osallistumista, osaamista, yhteistyötä ja palvelujen kehittämistä.
Strategisissa tavoitteissa painotetaan kuntalaisten hyvinvointia ja terveyserojen kaventamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Elintapasairaudet aiheuttavat muuttuneessa yhteiskunnassamme merkittäviä kustannuksia. Tästä johtuen terveys- ja elämäntapaneuvonnan katsotaan olevan tärkeässä roolissa, jolla voidaan lisätä ihmisten vastuuta omasta terveydestään.
Liikkumattomien aktivoimiseksi tarvitaan saumatonta yhteistyötä kuntien perusterveydenhuollon ja liikuntatoimen välillä. Keravan kaupungilla poikkihallinnollisia yhteistyömuotoja ovat vuonna 2004 alkanut Liikkumisresepti-yhteistyöhanke ja syksyllä 2008 terveyskeskuksessa alkanut terveys-liikuntaneuvonta, jota annetaan Liikuntapalvelun toimesta. Yhteistyötä tehdään lääkäreiden ja fy-sioterapeuttien kanssa, mutta yhteistyö on vielä vähäistä muun hoitohenkilökunnan kanssa. Opinnäytetyössä kartoitettiin Keravan terveyskeskuksen hoitohenkilökunnalle tehdyn kyselyn avulla palveluketjun ja neuvonnan kehittämisen- sekä yhteistyön tarpeita. Kyselystä kävi ilmi, että 14 % vastaajista ei käyttänyt lainkaan terveysliikuntaneuvontaa omassa työssään. Hieman alle puolet ei tiennyt lainkaan liikuntaneuvonnassa käytettävistä menetelmistä ja viidesosa vastaajista koki, että tiedonpuute on erittäin rajoittavana tekijänä neuvontaa annettaessa. Liikuntapalvelun palveluista tiedettiin vain kohtalaisesti. Tulokset olivat samansuuntaisia, kuin aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa. Teoriatiedon sekä kyselykartoituksen pohjalta esitetään ehdotuksia yhteistyön ja asiakasläh-töisten palvelujen kehittämiseksi, sekä terveysliikuntaneuvonnan tehostamiseksi. Tarvitaan yhteinen toiminnan ideologia sekä tavoitteet, jotta pystytään lisäämään terveyskeskuksen asiakkaiden fyysistä aktiivisuutta.
Terveysliikuntaneuvonnan asemaa tulisi vahvistaa osana kuntien terveyspalveluita, sekä lisätä terveysliikunnan merkitystä sairastumisen ehkäisyssä ja hoidossa. Liikkumattomien aktivoimiseksi liikunta-alan ja terveydenhoitoalan ihmiset ovat avainasemassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kunnille tehdyissä raporteissa korostetaan eri hallinto-kuntien moniammatillista osallistumista, osaamista, yhteistyötä ja palvelujen kehittämistä.
Strategisissa tavoitteissa painotetaan kuntalaisten hyvinvointia ja terveyserojen kaventamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Elintapasairaudet aiheuttavat muuttuneessa yhteiskunnassamme merkittäviä kustannuksia. Tästä johtuen terveys- ja elämäntapaneuvonnan katsotaan olevan tärkeässä roolissa, jolla voidaan lisätä ihmisten vastuuta omasta terveydestään.
Liikkumattomien aktivoimiseksi tarvitaan saumatonta yhteistyötä kuntien perusterveydenhuollon ja liikuntatoimen välillä. Keravan kaupungilla poikkihallinnollisia yhteistyömuotoja ovat vuonna 2004 alkanut Liikkumisresepti-yhteistyöhanke ja syksyllä 2008 terveyskeskuksessa alkanut terveys-liikuntaneuvonta, jota annetaan Liikuntapalvelun toimesta. Yhteistyötä tehdään lääkäreiden ja fy-sioterapeuttien kanssa, mutta yhteistyö on vielä vähäistä muun hoitohenkilökunnan kanssa. Opinnäytetyössä kartoitettiin Keravan terveyskeskuksen hoitohenkilökunnalle tehdyn kyselyn avulla palveluketjun ja neuvonnan kehittämisen- sekä yhteistyön tarpeita. Kyselystä kävi ilmi, että 14 % vastaajista ei käyttänyt lainkaan terveysliikuntaneuvontaa omassa työssään. Hieman alle puolet ei tiennyt lainkaan liikuntaneuvonnassa käytettävistä menetelmistä ja viidesosa vastaajista koki, että tiedonpuute on erittäin rajoittavana tekijänä neuvontaa annettaessa. Liikuntapalvelun palveluista tiedettiin vain kohtalaisesti. Tulokset olivat samansuuntaisia, kuin aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa. Teoriatiedon sekä kyselykartoituksen pohjalta esitetään ehdotuksia yhteistyön ja asiakasläh-töisten palvelujen kehittämiseksi, sekä terveysliikuntaneuvonnan tehostamiseksi. Tarvitaan yhteinen toiminnan ideologia sekä tavoitteet, jotta pystytään lisäämään terveyskeskuksen asiakkaiden fyysistä aktiivisuutta.
Terveysliikuntaneuvonnan asemaa tulisi vahvistaa osana kuntien terveyspalveluita, sekä lisätä terveysliikunnan merkitystä sairastumisen ehkäisyssä ja hoidossa. Liikkumattomien aktivoimiseksi liikunta-alan ja terveydenhoitoalan ihmiset ovat avainasemassa.