Ikääntyneen vanhustyöntekijän työssä jaksaminen
Vahvaselkä, Kirsti; Liljeberg, Sinikka; Jerkkola, Susanna (2011)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Vahvaselkä, Kirsti
Liljeberg, Sinikka
Jerkkola, Susanna
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121318137
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121318137
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada tietoa Mikkelin kaupungin ja yksityisen yhteistyökumppa-nin vanhustyössä työskentelevien ikääntyneiden, yli 55-vuotiaiden, työntekijöiden kokemuksista työssä jaksamisestaan, ja niistä tekijöistä, mitkä sitä edistivät. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla, minkälaisia keinoja ikääntyneillä vanhustyöntekijöillä oli edistää omaa työssä jaksamistaan. Lisäksi selvitettiin, mitä toiveita ja odotuksia heillä oli omaa työorganisaatiotaan kohtaan.
Tutkimus tehtiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, koska haluttiin saada työntekijöiden ”oma ääni” kuuluviin. Tutkimuksessa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen tutkijan Juhani Ilmarisen talomallia. Tutkimustiedon perusteella laadittiin tutkimuskysymykset, joiden pohjalta tehtiin avoimet kysymykset. Kysymykset toimitettiin yhdeksälle yli 55–vuotiaalle vanhustyöntekijälle vastattavaksi Mikkelin kaupungin kotihoitoon ja vanhainkotiin sekä yksityiseen tehostetun palveluasumisen yksikköön. Kysy-myksiin vastasi kahdeksan työntekijää. Saadut vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Esseevastauksista nousivat selvästi esille Ilmarisen talomallin työkyvyn ulottuvuuksiin liittyvät elementit jaksamiseen vaikuttavina tekijöinä, vaikka niitä ei suoraan vastaajilta kysyttykään. Ikääntyneen työntekijän työhyvinvointiin näyttivät vaikuttavan myös tämän opinnäytteen tulosten mukaan kaikki talomallin osa-alueet. Ikääntyvät vanhustyöntekijät pyrkivät vaalimaan työkykyään vähentämällä työn raskautta esim. työergonomian ja apuvälineiden avulla. Ammattitaito ja monipuolinen osaaminen koettiin voimavaraksi, mikä edisti työssä jaksamista. Työhön haluttiin haasteita ja kehittymismahdollisuuksia. Huumori ja positiivinen asennoituminen työhön koettiin tärkeänä. Työelämän muutoksissa ikääntyneet työntekijät kokivat, että heillä oli paljon annettavaa ja he odottivat arvostusta ja kannustusta työnantajaltaan. Työorganisaatiolta odotettiin riittävää henkilöstöresurssia sekä joustavuutta työvuoroihin. Myös työn keventämistä toivottiin. Toimivaa työyhteisöä pidettiin tärkeänä työssä jaksamiselle. Hyvän työilmapiirin ja työkavereiden tuen koettiin olevan tärkeä voimavara jaksamiselle. Perheen, vapaa-ajan ja harrastusten merkitys koettiin vastanneiden keskuudessa myös työssä jaksamista tukevaksi. Yhteiskunnalta vastanneet toivoivat enemmän arvostusta sekä vanhuksia että tekemäänsä vanhustyötä kohtaan.
Jotta ikääntynyt työntekijä jaksaisi paremmin työssään, työnantajan tulisikin edistää vanhustyöntekijöi-den työhyvinvointia nämä kaikki talomallin osa-alueet huomioiden. Toisaalta työntekijöiden vastauksista ilmeni, että he itsekin olivat mieltäneet työssä jaksamiseensa vaikuttavan paitsi työolot ja työyhteisön, myös työn ulkopuoliset tekijät.
Tutkimus tehtiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, koska haluttiin saada työntekijöiden ”oma ääni” kuuluviin. Tutkimuksessa hyödynnettiin Työterveyslaitoksen tutkijan Juhani Ilmarisen talomallia. Tutkimustiedon perusteella laadittiin tutkimuskysymykset, joiden pohjalta tehtiin avoimet kysymykset. Kysymykset toimitettiin yhdeksälle yli 55–vuotiaalle vanhustyöntekijälle vastattavaksi Mikkelin kaupungin kotihoitoon ja vanhainkotiin sekä yksityiseen tehostetun palveluasumisen yksikköön. Kysy-myksiin vastasi kahdeksan työntekijää. Saadut vastaukset analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Esseevastauksista nousivat selvästi esille Ilmarisen talomallin työkyvyn ulottuvuuksiin liittyvät elementit jaksamiseen vaikuttavina tekijöinä, vaikka niitä ei suoraan vastaajilta kysyttykään. Ikääntyneen työntekijän työhyvinvointiin näyttivät vaikuttavan myös tämän opinnäytteen tulosten mukaan kaikki talomallin osa-alueet. Ikääntyvät vanhustyöntekijät pyrkivät vaalimaan työkykyään vähentämällä työn raskautta esim. työergonomian ja apuvälineiden avulla. Ammattitaito ja monipuolinen osaaminen koettiin voimavaraksi, mikä edisti työssä jaksamista. Työhön haluttiin haasteita ja kehittymismahdollisuuksia. Huumori ja positiivinen asennoituminen työhön koettiin tärkeänä. Työelämän muutoksissa ikääntyneet työntekijät kokivat, että heillä oli paljon annettavaa ja he odottivat arvostusta ja kannustusta työnantajaltaan. Työorganisaatiolta odotettiin riittävää henkilöstöresurssia sekä joustavuutta työvuoroihin. Myös työn keventämistä toivottiin. Toimivaa työyhteisöä pidettiin tärkeänä työssä jaksamiselle. Hyvän työilmapiirin ja työkavereiden tuen koettiin olevan tärkeä voimavara jaksamiselle. Perheen, vapaa-ajan ja harrastusten merkitys koettiin vastanneiden keskuudessa myös työssä jaksamista tukevaksi. Yhteiskunnalta vastanneet toivoivat enemmän arvostusta sekä vanhuksia että tekemäänsä vanhustyötä kohtaan.
Jotta ikääntynyt työntekijä jaksaisi paremmin työssään, työnantajan tulisikin edistää vanhustyöntekijöi-den työhyvinvointia nämä kaikki talomallin osa-alueet huomioiden. Toisaalta työntekijöiden vastauksista ilmeni, että he itsekin olivat mieltäneet työssä jaksamiseensa vaikuttavan paitsi työolot ja työyhteisön, myös työn ulkopuoliset tekijät.