Asiantuntijaksi - oppimalla vai tekemällä
Pyykkinen, Eija (2011)
Pyykkinen, Eija
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121217988
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121217988
Tiivistelmä
Tutkimuksella haluttiin selvittää liikeyrityksen toimintaan liittyvien pääkaupunkiseudulla toimivien saman alan yrittäjien henkilökohtainen kehittyminen asiantuntijaksi ja miten he ovat omassa toiminnassaan voineet hyödyntää omaksumaansa alan hiljaista tietoa. Tutkimuksella haluttiin myös saada tietoa asiantuntijoiden omaa toimintaa tukevista yhteistyöverkostoista. Saatua tutkimustietoa voidaan käyttää hyödyksi uusien alan yrittäjien perehdyttämisessä.
Tutkimuksen teoreettinen lähestymistapa oli laadullinen tapaustutkimus. Teemahaastattelu suoritettiin luetun tutkimusmenetelmiin liittyvän tieteellisestä kirjallisuudesta kerätyn esitiedon pohjalta. Teoreettinen viitekehys muodostettiin yritysten organisaatioiden henkilöstön kehityksestä omasta toiminnastaan oppivaksi ja yksilön ammatillisten taitojen syvenemisestä asiantuntijuudeksi. Hiljaisen tiedon kuvaamiseen ja siirtämiseen asiantuntijalta aloittelijalle käytännön tehtävissä saatiin tutkimusvastauksissa esimerkkejä.
Haastatellut asiantuntijat kertoivat kokeneensa oman yritystoimintansa alkuvaiheessa epävarmuutta ja pelkoa virhearvioinneista, koska heille ei ollut kertynyt riittävää tietämystä ostettaviksi tarjotuista esineistä. Vastauksista voidaan päätellä, ettei pelkkä kirjoista tai muusta kirjallisesta materiaalista hankittu tieto riittänyt, vaan tarvittiin ’näppituntumaa’ ja ’silmää’, joka sisältyy hiljaiseen tietoon. Henkilökohtainen hiljainen tieto opitaan pitkän ajan kuluessa erehdysten ja uudelleenyritysten avulla. Tukea ja opastusta haastateltavat kertoivat saaneensa toisilta alan kokeneemmilta asiantuntijoilta. Heistä oli myös tärkeää alan tuotteiden tyylin ja suunnittelijan tunteminen sekä kokeneemman, alan asiantuntijan, käytännön toiminnan seuraaminen.
Nykyisessä yritysmaailmassa ei pelkkä liikkeiden sijaintipaikka tai pitkä aukioloaika takaa yritystoiminnan menestystä, vaan sähköisten välineiden hyödyntäminen ja maailmanlaatuinen nettiyhteistyö koettiin tärkeäksi. Se lisäsi yritystoiminnan kattavuutta ajasta ja paikasta riippumatta sekä laajensi niin omaa kuin asiakkaiden mahdollisuutta tuotteiden hankintaan. Asiakastyytyväisyyden varmistamiseksi myös muiden alojen asiantuntijoiden kanssa tehtiin yhteistyötä, jotka liittyivät asiakkaiden tarpeisiin. Alan tiedonhaku on helpottunut oleellisesti.
Tutkimuksen teoreettinen lähestymistapa oli laadullinen tapaustutkimus. Teemahaastattelu suoritettiin luetun tutkimusmenetelmiin liittyvän tieteellisestä kirjallisuudesta kerätyn esitiedon pohjalta. Teoreettinen viitekehys muodostettiin yritysten organisaatioiden henkilöstön kehityksestä omasta toiminnastaan oppivaksi ja yksilön ammatillisten taitojen syvenemisestä asiantuntijuudeksi. Hiljaisen tiedon kuvaamiseen ja siirtämiseen asiantuntijalta aloittelijalle käytännön tehtävissä saatiin tutkimusvastauksissa esimerkkejä.
Haastatellut asiantuntijat kertoivat kokeneensa oman yritystoimintansa alkuvaiheessa epävarmuutta ja pelkoa virhearvioinneista, koska heille ei ollut kertynyt riittävää tietämystä ostettaviksi tarjotuista esineistä. Vastauksista voidaan päätellä, ettei pelkkä kirjoista tai muusta kirjallisesta materiaalista hankittu tieto riittänyt, vaan tarvittiin ’näppituntumaa’ ja ’silmää’, joka sisältyy hiljaiseen tietoon. Henkilökohtainen hiljainen tieto opitaan pitkän ajan kuluessa erehdysten ja uudelleenyritysten avulla. Tukea ja opastusta haastateltavat kertoivat saaneensa toisilta alan kokeneemmilta asiantuntijoilta. Heistä oli myös tärkeää alan tuotteiden tyylin ja suunnittelijan tunteminen sekä kokeneemman, alan asiantuntijan, käytännön toiminnan seuraaminen.
Nykyisessä yritysmaailmassa ei pelkkä liikkeiden sijaintipaikka tai pitkä aukioloaika takaa yritystoiminnan menestystä, vaan sähköisten välineiden hyödyntäminen ja maailmanlaatuinen nettiyhteistyö koettiin tärkeäksi. Se lisäsi yritystoiminnan kattavuutta ajasta ja paikasta riippumatta sekä laajensi niin omaa kuin asiakkaiden mahdollisuutta tuotteiden hankintaan. Asiakastyytyväisyyden varmistamiseksi myös muiden alojen asiantuntijoiden kanssa tehtiin yhteistyötä, jotka liittyivät asiakkaiden tarpeisiin. Alan tiedonhaku on helpottunut oleellisesti.