Suomalaisten viljelijöiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä maatalouden vesiensuojelusta ja ympäristötuen muutostarpeista
Klemola, Riikka (2011)
Klemola, Riikka
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121217971
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011121217971
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
_____________________________________________________________________________
Tekijä: Riikka Klemola
Opinnäytetyön nimi: Suomalaisten viljelijöiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä maatalouden
vesiensuojelusta ja ympäristötuen muutostarpeista.
Työn ohjaajat: Kaija Karhunen ja Tuomo Pesola, Oulun Seudun ammattikorkeakoulu
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: 2011 Sivumäärä: 63 sivua + 11 liitesivua
_____________________________________________________________________________
Maataloudessa markkinatuottojen ulkopuolelta tulevien tukien merkitys on suuri. Tukien osuus on
yli 40 % maatalouden kokonaistuotosta. Maatalouden ympäristöohjaus perustuukin suurelta osin
ympäristötukeen. Noin 90 % viljelijöistä saa ympäristötukea.
Ympäristötuen kannustavuuden säilyttäminen uudella ohjelmakaudella vuoden 2014 jälkeen sekä
toimenpiteiden entistä tarkempi kohdentuminen ovat keskeisiä haasteita. Vesistökuormituksen
vähentämistavoitteita ei ole saavutettu johtuen kotieläintuotannon keskittymisestä sekä viljelyssä
tapahtuneesta muutoksesta. Tämän johdosta olisi tarpeellista, että ympäristötuen toimet
kohdistettaisiin tulevaisuudessa alueellisesti riskialttiisiin kohteisiin ja peltoihin.
Tutkimuksen tavoitteena oli laadulliseen tutkimuksen avulla selvittää viljelijöiden ja
asiantuntijoiden toiveita uuden ohjelmakauden 2014 - 2020 ympäristötukijärjestelmän suhteen.
Tavoitteena oli koota yhteen eri hankkeissa esiin tulleita sekä viljelijöiden että asiantuntijoiden
mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia uudesta ohjelmakaudesta ja peilata niitä tehtyihin tutkimuksiin
mm. vesiensuojelusta ja luonnon monimuotoisuudesta.
Viljelijöiden motivoituneisuus vesiensuojeluun on tärkeää, koska he ovat tuensaajia. Heille
korvataan ympäristötukeen sitoutumisesta ja ympäristön kestävän käytön kannalta
tarkoituksenmukaisista viljelytoimista.
Tämän tutkimuksen mukaan viljelijöillä näyttäisi olevan motivaatiota vesistökuormitusta
vähentävään toimintaan, kun annetaan vain mahdollisuus valita sen kannalta järkeviä ja
vaikuttavia toimenpiteitä. Ympäristötukea tulisi myös yksinkertaistaa olennaisesti, koska se on
ollut monimutkainen ja tulkinnanvarainen järjestelmä, jonka tarkoituksenmukaisessa
kohdentumisessa on ollut puutteita.
Nykyistä järjestelmää ei kuitenkaan kannata muuttaa kokonaan, jotta ei menetettäisi hyvin
alkanutta vesiensuojelutyötä. Monet ympäristötuen toimenpiteet ovat useille viljelijöille jo itsestään
selvyyksiä.
____________________________________________________________________________
Asiasanat: ympäristötuki, näkemys, ohjelmakausi
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma, Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
_____________________________________________________________________________
Tekijä: Riikka Klemola
Opinnäytetyön nimi: Suomalaisten viljelijöiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä maatalouden
vesiensuojelusta ja ympäristötuen muutostarpeista.
Työn ohjaajat: Kaija Karhunen ja Tuomo Pesola, Oulun Seudun ammattikorkeakoulu
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: 2011 Sivumäärä: 63 sivua + 11 liitesivua
_____________________________________________________________________________
Maataloudessa markkinatuottojen ulkopuolelta tulevien tukien merkitys on suuri. Tukien osuus on
yli 40 % maatalouden kokonaistuotosta. Maatalouden ympäristöohjaus perustuukin suurelta osin
ympäristötukeen. Noin 90 % viljelijöistä saa ympäristötukea.
Ympäristötuen kannustavuuden säilyttäminen uudella ohjelmakaudella vuoden 2014 jälkeen sekä
toimenpiteiden entistä tarkempi kohdentuminen ovat keskeisiä haasteita. Vesistökuormituksen
vähentämistavoitteita ei ole saavutettu johtuen kotieläintuotannon keskittymisestä sekä viljelyssä
tapahtuneesta muutoksesta. Tämän johdosta olisi tarpeellista, että ympäristötuen toimet
kohdistettaisiin tulevaisuudessa alueellisesti riskialttiisiin kohteisiin ja peltoihin.
Tutkimuksen tavoitteena oli laadulliseen tutkimuksen avulla selvittää viljelijöiden ja
asiantuntijoiden toiveita uuden ohjelmakauden 2014 - 2020 ympäristötukijärjestelmän suhteen.
Tavoitteena oli koota yhteen eri hankkeissa esiin tulleita sekä viljelijöiden että asiantuntijoiden
mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia uudesta ohjelmakaudesta ja peilata niitä tehtyihin tutkimuksiin
mm. vesiensuojelusta ja luonnon monimuotoisuudesta.
Viljelijöiden motivoituneisuus vesiensuojeluun on tärkeää, koska he ovat tuensaajia. Heille
korvataan ympäristötukeen sitoutumisesta ja ympäristön kestävän käytön kannalta
tarkoituksenmukaisista viljelytoimista.
Tämän tutkimuksen mukaan viljelijöillä näyttäisi olevan motivaatiota vesistökuormitusta
vähentävään toimintaan, kun annetaan vain mahdollisuus valita sen kannalta järkeviä ja
vaikuttavia toimenpiteitä. Ympäristötukea tulisi myös yksinkertaistaa olennaisesti, koska se on
ollut monimutkainen ja tulkinnanvarainen järjestelmä, jonka tarkoituksenmukaisessa
kohdentumisessa on ollut puutteita.
Nykyistä järjestelmää ei kuitenkaan kannata muuttaa kokonaan, jotta ei menetettäisi hyvin
alkanutta vesiensuojelutyötä. Monet ympäristötuen toimenpiteet ovat useille viljelijöille jo itsestään
selvyyksiä.
____________________________________________________________________________
Asiasanat: ympäristötuki, näkemys, ohjelmakausi