Tarjoilijan työn kuormittavuus
Kuronen, Juulia; Koljonen, Leila (2011)
Kuronen, Juulia
Koljonen, Leila
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120917826
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120917826
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia tarjoilijan työn kuormittavuutta. Näkökulmana tutkimukseen oli esimiestyön merkitys työssä jaksamiseen ja työntekijöiden hyvinvointiin. Tutkimuksessa oli mukana kolme Jyväskylän alueella sijaitsevaa ravintola-alan yritystä.
Tutkimusmenetelmä oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimus sisälsi syke- ja askelmittauksen sekä kyselylomakkeen. Koko tutkimus tehtiin syksyn 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui 9 tarjoilijaa. Tutkimus suoritettiin toimipaikoissa päivinä, jolloin kiireen todennäköisyys oli mahdollisimman suuri. Toimipaikat valikoituivat sijaintinsa ja tarjoamiensa palveluiden perusteella.
Tutkimuksen tuloksena selvisivät kuormittavuuteen vaikuttavat tekijät tarjoilijan näkökulmasta. Tarjoilijat kokivat taukojen toteutumisen heikoksi sekä ilta- ja aamuvuorojen väliset palautumisajat usein liian lyhyiksi. Lisäksi he kokivat, että liian pienellä miehityksellä oli palvelun laatua heikentävä vaikutus. Tarjoilijat toivoivat työvuorosuunnittelussa huomioitavan paremmin ilta- ja viikonloppuvapaat, sillä niiden puuttuminen heikensi eniten vapaa-ajan laatua. Esimiehellä on mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin näihin edellä mainittuihin tekijöihin omalla työllään. Syke- ja askelmittareilla pystyttiin todentamaan tarjoilijoiden kokemaa työn kuormittavuutta.
Opinnäytetyössä esille nousi esimiestyön vaikutus tarjoilijoiden työn ja palvelun laatuun. Jotta työntekijät toimivat yrityksen tavoitteiden mukaisesti ja pystyvät tarjoamaan laadukasta palvelua, on työntekijöiden hyvinvointiin kiinnitettävä huomioita. Opinnäytetyö on ajankohtainen, koska asiakkaat ovat yhä vaativampia palveluiden suhteen. Ravintola-ala Suomessa on keskittymässä enemmän tehokkuuden tarkkailuun kuin palvelun laatuun.
Tutkimusmenetelmä oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tutkimus sisälsi syke- ja askelmittauksen sekä kyselylomakkeen. Koko tutkimus tehtiin syksyn 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui 9 tarjoilijaa. Tutkimus suoritettiin toimipaikoissa päivinä, jolloin kiireen todennäköisyys oli mahdollisimman suuri. Toimipaikat valikoituivat sijaintinsa ja tarjoamiensa palveluiden perusteella.
Tutkimuksen tuloksena selvisivät kuormittavuuteen vaikuttavat tekijät tarjoilijan näkökulmasta. Tarjoilijat kokivat taukojen toteutumisen heikoksi sekä ilta- ja aamuvuorojen väliset palautumisajat usein liian lyhyiksi. Lisäksi he kokivat, että liian pienellä miehityksellä oli palvelun laatua heikentävä vaikutus. Tarjoilijat toivoivat työvuorosuunnittelussa huomioitavan paremmin ilta- ja viikonloppuvapaat, sillä niiden puuttuminen heikensi eniten vapaa-ajan laatua. Esimiehellä on mahdollisuus vaikuttaa kaikkiin näihin edellä mainittuihin tekijöihin omalla työllään. Syke- ja askelmittareilla pystyttiin todentamaan tarjoilijoiden kokemaa työn kuormittavuutta.
Opinnäytetyössä esille nousi esimiestyön vaikutus tarjoilijoiden työn ja palvelun laatuun. Jotta työntekijät toimivat yrityksen tavoitteiden mukaisesti ja pystyvät tarjoamaan laadukasta palvelua, on työntekijöiden hyvinvointiin kiinnitettävä huomioita. Opinnäytetyö on ajankohtainen, koska asiakkaat ovat yhä vaativampia palveluiden suhteen. Ravintola-ala Suomessa on keskittymässä enemmän tehokkuuden tarkkailuun kuin palvelun laatuun.