Liikunnan vaikutukset mielenterveyteen
Suomela, Minna; Väli-Torala, Jonna (2011)
Suomela, Minna
Väli-Torala, Jonna
Vaasan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120917814
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120917814
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää nuorten aikuisten liikuntatottumuksia, mielenterveyttä ja miten he kokevat liikunnan vaikuttavan mielenterveyteensä. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2011 Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan 1. ja 2. lukuvuoden opiskelijoilta kyselylomakkeiden avulla. Tulokset analysoitiin SPSS 17.0 –tilasto-ohjelman avulla. Avoimet kysymykset käsiteltiin sisällön analyysin avulla. Vastaajat olivat iältään 18-25-vuotiaita. Kyselyyn osallistui 74 henkilöä, joista 64 oli naisia ja 10 miehiä.
Vastaajat harrastivat reipasta liikuntaa runsaasti (72,9 % 2-6 kertaa viikossa). Raskasta liikuntaa ja lihasvoimaa kehittävää liikuntaa vastaajat harrastivat vähemmän (51,3 % 2-6 kertaa viikossa ja 48,6 % 2-3 kertaa viikossa) ja osa ei ollenkaan. Liikunnan tuoma hyvä mieli (n=34) sekä kunnon ylläpitäminen (n=27) motivoivat liikkumaan. Vastaajista suurin osa koki mielialansa hyväksi (96 %) ja olivat tyytyväisiä ulkonäköönsä (84 %). Vastaajista 76 % ei tuntenut itseään ahdistuneeksi, mutta kuitenkin 22 % kertoi ahdistuvansa ja jännittyvänsä melko helposti. Vastaajat kertoivat liikunnan vähentävän eniten stressiä (78,4 %), väsymystä (68,9 %), levottomuutta ja ärtymystä (60,8 %) ja alakuloisuutta (59,5 %). Kun se taas lisäsi eniten energisyyttä (81,1 %), virkeyttä (81,1 %), yleistä mielihyvää (79,7 %), tyytyväisyyttä itseensä ja kehoonsa (70,3 %) sekä iloa (68,9 %).
Vastaajat kertoivat tuntevansa ennen liikunnan harrastamista eniten väsymystä (n=19) ja halua lähteä liikkeelle (n=15). Vastaajista 13 kertoi tuntevansa ärtyneisyyttä, ahdistusta, stressiä ja levottomuutta. Liikunnan harrastamisen aikana vastaajat tunsivat eniten mielihyvää ja hyvänolon tunnetta (n=19), energisyyttä (n=12), muita positiivisia tunteita (n=12) sekä fyysisiä tuntemuksia (n=17). Liikunnan harrastamisen jälkeen tunnettiin useimmiten hyvää tunnetta (n=42) ja mielihyvää, joka liittyi rentoutuneisuuteen (n=18). Enemmistö kertoi liikunnan vaikuttavan mielenterveyteen positiivisesti ja piristävästi (n=43), nostavan mielialaa ja tuottavan mielihyvää (n=31).
Nuoret aikuiset liikkuivat pääasiassa riittävästi. Enemmistö koki mielenterveytensä hyväksi, ja liikunnan koettiin vaikuttavan positiivisesti mielenterveyteen.
Vastaajat harrastivat reipasta liikuntaa runsaasti (72,9 % 2-6 kertaa viikossa). Raskasta liikuntaa ja lihasvoimaa kehittävää liikuntaa vastaajat harrastivat vähemmän (51,3 % 2-6 kertaa viikossa ja 48,6 % 2-3 kertaa viikossa) ja osa ei ollenkaan. Liikunnan tuoma hyvä mieli (n=34) sekä kunnon ylläpitäminen (n=27) motivoivat liikkumaan. Vastaajista suurin osa koki mielialansa hyväksi (96 %) ja olivat tyytyväisiä ulkonäköönsä (84 %). Vastaajista 76 % ei tuntenut itseään ahdistuneeksi, mutta kuitenkin 22 % kertoi ahdistuvansa ja jännittyvänsä melko helposti. Vastaajat kertoivat liikunnan vähentävän eniten stressiä (78,4 %), väsymystä (68,9 %), levottomuutta ja ärtymystä (60,8 %) ja alakuloisuutta (59,5 %). Kun se taas lisäsi eniten energisyyttä (81,1 %), virkeyttä (81,1 %), yleistä mielihyvää (79,7 %), tyytyväisyyttä itseensä ja kehoonsa (70,3 %) sekä iloa (68,9 %).
Vastaajat kertoivat tuntevansa ennen liikunnan harrastamista eniten väsymystä (n=19) ja halua lähteä liikkeelle (n=15). Vastaajista 13 kertoi tuntevansa ärtyneisyyttä, ahdistusta, stressiä ja levottomuutta. Liikunnan harrastamisen aikana vastaajat tunsivat eniten mielihyvää ja hyvänolon tunnetta (n=19), energisyyttä (n=12), muita positiivisia tunteita (n=12) sekä fyysisiä tuntemuksia (n=17). Liikunnan harrastamisen jälkeen tunnettiin useimmiten hyvää tunnetta (n=42) ja mielihyvää, joka liittyi rentoutuneisuuteen (n=18). Enemmistö kertoi liikunnan vaikuttavan mielenterveyteen positiivisesti ja piristävästi (n=43), nostavan mielialaa ja tuottavan mielihyvää (n=31).
Nuoret aikuiset liikkuivat pääasiassa riittävästi. Enemmistö koki mielenterveytensä hyväksi, ja liikunnan koettiin vaikuttavan positiivisesti mielenterveyteen.