Piikkipensaasta vuoren huipulle: kollektiivinen tapaustutkimus seikkailu-urheilijan urheilijaidentiteetin rakentumisesta
Jama, Kaisa-Mari (2011)
Jama, Kaisa-Mari
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120817772
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120817772
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda ensimmäinen tutkimuksellinen silmäys seikkailu-urheilijan urheilijaidentiteetin rakentumiseen vaikuttaviin tekijöihin. Ymmärtämällä, mitkä tekijät rakentavat seikkailu-urheilijan urheilija-identiteettiä, voidaan paremmin tukea urheilijan kokonaisvaltaista valmentautumista ja lajin kehittämistä.
Tutkimus oli laadullinen, kollektiivinen tapaustutkimus, jossa tutkittiin urheilijoiden narratiivista urheilijaidentiteettiä. Aineisto kerättiin haastattelemalla kesällä 2011 neljää suomalaista seikkailu-urheilijaa. Aineiston analyysitapa oli teoriaohjaava, ja analyysi toteutettiin NVivo 7 –ohjelmaa apuna käyttäen. Analyysivaiheessa aineisto koodattiin ja luokiteltiin, minkä jälkeen luokat järjesteltiin hierarkkiseksi malliksi.
Tutkimuksen raportoinnissa teoria ja käytäntö käyvät vuoropuhelua. Teoriapainotteisissa luvuissa esitellään seikkailu-urheilua lajina sekä tutustutaan urheilijaidentiteettiin osana moniulotteista minäkuvaa sekä narratiivisen identiteetin käsitteeseen. Tulososio puolestaan esittelee tutkimuksessa luodun hierarkkisen mallin seikkailu-urheilijan identiteetin rakentumisesta kuvaillen niitä tekijöitä, joiden voidaan katsoa olevan yhteydessä seikkailu-urheilijan urheilijaidentiteetin rakentumiseen.
Tutkimuksen päätuloksina todettiin, että seikkailu-urheilijoiden narratiivisissa identiteeteissä eniten painoarvoa sai minäidentiteetin henkilökohtainen ulottuvuus, jonka yläluokat ovat suorituskyky, elämäntapa ja sitoutuminen sekä seikkailu-urheilusta saatava henkinen pääoma. Sosiaalinen ulottuvuus, jonka yläluokat ovat urheiluyhteisö,
ympäristö ja media sekä kilpaileminen, oli urheilijoiden narratiivisissa identiteeteissä hieman pienemmässä roolissa.
Tutkimuksen johtopäätöksinä esitetään, että seikkailu-urheilijoiden urheilijaidentiteettiä voisi tukea erityisesti lisäämällä valmennustukea ja kehittämällä joukkueen yhteistoimintaa harjoituskaudella.
Tutkimus oli laadullinen, kollektiivinen tapaustutkimus, jossa tutkittiin urheilijoiden narratiivista urheilijaidentiteettiä. Aineisto kerättiin haastattelemalla kesällä 2011 neljää suomalaista seikkailu-urheilijaa. Aineiston analyysitapa oli teoriaohjaava, ja analyysi toteutettiin NVivo 7 –ohjelmaa apuna käyttäen. Analyysivaiheessa aineisto koodattiin ja luokiteltiin, minkä jälkeen luokat järjesteltiin hierarkkiseksi malliksi.
Tutkimuksen raportoinnissa teoria ja käytäntö käyvät vuoropuhelua. Teoriapainotteisissa luvuissa esitellään seikkailu-urheilua lajina sekä tutustutaan urheilijaidentiteettiin osana moniulotteista minäkuvaa sekä narratiivisen identiteetin käsitteeseen. Tulososio puolestaan esittelee tutkimuksessa luodun hierarkkisen mallin seikkailu-urheilijan identiteetin rakentumisesta kuvaillen niitä tekijöitä, joiden voidaan katsoa olevan yhteydessä seikkailu-urheilijan urheilijaidentiteetin rakentumiseen.
Tutkimuksen päätuloksina todettiin, että seikkailu-urheilijoiden narratiivisissa identiteeteissä eniten painoarvoa sai minäidentiteetin henkilökohtainen ulottuvuus, jonka yläluokat ovat suorituskyky, elämäntapa ja sitoutuminen sekä seikkailu-urheilusta saatava henkinen pääoma. Sosiaalinen ulottuvuus, jonka yläluokat ovat urheiluyhteisö,
ympäristö ja media sekä kilpaileminen, oli urheilijoiden narratiivisissa identiteeteissä hieman pienemmässä roolissa.
Tutkimuksen johtopäätöksinä esitetään, että seikkailu-urheilijoiden urheilijaidentiteettiä voisi tukea erityisesti lisäämällä valmennustukea ja kehittämällä joukkueen yhteistoimintaa harjoituskaudella.