Ikäihmisen alkoholinkäytön erityispiirteet ja suurkulutuksen hoitoon käytettävät hoitotyön menetelmät
Perttula, Sanna (2011)
Perttula, Sanna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120817656
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120817656
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli antaa tietoa iäkkään alkoholin suurkuluttajan hoitoon käytettävistä hoitotyön menetelmistä hoitotyössä. Tehtäviäni oli selvittää millaista ikäihmisten alkoholinkäyttö Suomessa on, millaisia erityispiirteitä ikäihmisten alkoholin käyttöön liittyy sekä millaisia hoitotyön menetelmiä tulisi käyttää heitä hoidettaessa. Opinnäytetyöni on toteutettu Aktiivisesti ikääntyen Pirkanmaalla – hankkeelle. Työni on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Aineistona kirjallisuuskatsauksessa oli 22 tutkimusta sekä muuta kirjallisuutta.
Ikäihmisten alkoholinkäyttö Suomessa on lisääntynyt painottuen erityisesti iäkkäiden naisten alkoholinkäytön sekä alkoholin kohtuukäyttäjien määrän kasvuun. On myös oletettavaa, että ikääntyneiden alkoholinkäyttö tulee entisestään kasvamaan, koska ikääntyneitä on yhä enemmän ja heidän alkoholinkäyttönsä on huomattavasti runsaampaa kuin ikäihmisillä aiemmin. Alkoholin vaikutukset iäkkään terveyteen ja toimintakykyyn ovat erittäin yksilölliset. Iäkkäillä on myös käytössä lääkkeitä nuorempaa väestöä enemmän ja alkoholin käyttö lääkkeiden kanssa saattaa aiheuttaa arvaamattomia yhteis-vaikutuksia. Syitä haitallisen alkoholinkäytön aloittamiselle myöhemmällä iällä voivat olla esimerkiksi elämäntilanteen muutos, menetykset tai yksinäisyys. Jotkut ikääntyneet käyttävät alkoholia myös lääkkeenä erilaisiin vaivoihin. Alkoholia haitallisesti käyttävien iäkkäiden tunnistamiseksi tulisi heiltä aktiivisesti kysyä alkoholinkäytöstä terveydenhuollon asiakaskäyntien yhteydessä. Ikääntyneiden parissa työskentelevät tarvitsevat tietoa alkoholinkäytöstä ja päihdetyöntekijät vastaavasti tarvitsevat tietoa ikääntymisen vaikutuksista. Mini-interventio on tehokas alkoholinkäyttöön puuttumisen muoto myös ikääntyneillä. Alkoholinkäytön vähenemisen kannalta olennaista on myös yrittää lisätä erityisesti yksinäisyydestä kärsivien ikääntyneiden sosiaalista verkostoa.
Jatkotutkimusaiheena tulisi selvittää enemmän alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista iäkkäillä sekä miten iäkkäitä tulisi ohjata turvalliseen alkoholinkäyttöön, mikäli käytössä on myös lääkkeitä. Lisää tietoa tulisi kerätä myös siitä, millaisena työntekijät kokevat iäkkään potilaan hoitamisen, jos hänellä on ongelmia alkoholin kanssa ja millaisin keinoin he yrittävät auttaa alkoholiongelman hoitamisessa.
Ikäihmisten alkoholinkäyttö Suomessa on lisääntynyt painottuen erityisesti iäkkäiden naisten alkoholinkäytön sekä alkoholin kohtuukäyttäjien määrän kasvuun. On myös oletettavaa, että ikääntyneiden alkoholinkäyttö tulee entisestään kasvamaan, koska ikääntyneitä on yhä enemmän ja heidän alkoholinkäyttönsä on huomattavasti runsaampaa kuin ikäihmisillä aiemmin. Alkoholin vaikutukset iäkkään terveyteen ja toimintakykyyn ovat erittäin yksilölliset. Iäkkäillä on myös käytössä lääkkeitä nuorempaa väestöä enemmän ja alkoholin käyttö lääkkeiden kanssa saattaa aiheuttaa arvaamattomia yhteis-vaikutuksia. Syitä haitallisen alkoholinkäytön aloittamiselle myöhemmällä iällä voivat olla esimerkiksi elämäntilanteen muutos, menetykset tai yksinäisyys. Jotkut ikääntyneet käyttävät alkoholia myös lääkkeenä erilaisiin vaivoihin. Alkoholia haitallisesti käyttävien iäkkäiden tunnistamiseksi tulisi heiltä aktiivisesti kysyä alkoholinkäytöstä terveydenhuollon asiakaskäyntien yhteydessä. Ikääntyneiden parissa työskentelevät tarvitsevat tietoa alkoholinkäytöstä ja päihdetyöntekijät vastaavasti tarvitsevat tietoa ikääntymisen vaikutuksista. Mini-interventio on tehokas alkoholinkäyttöön puuttumisen muoto myös ikääntyneillä. Alkoholinkäytön vähenemisen kannalta olennaista on myös yrittää lisätä erityisesti yksinäisyydestä kärsivien ikääntyneiden sosiaalista verkostoa.
Jatkotutkimusaiheena tulisi selvittää enemmän alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista iäkkäillä sekä miten iäkkäitä tulisi ohjata turvalliseen alkoholinkäyttöön, mikäli käytössä on myös lääkkeitä. Lisää tietoa tulisi kerätä myös siitä, millaisena työntekijät kokevat iäkkään potilaan hoitamisen, jos hänellä on ongelmia alkoholin kanssa ja millaisin keinoin he yrittävät auttaa alkoholiongelman hoitamisessa.