KOHTI EHEÄÄ ARKEA : – neljän aivovammaisen henkilön selviytyminen arjessa tarkasteltuna ICF-viitekehyksen avulla
Pyyhtiä, Anne (2011)
Pyyhtiä, Anne
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717564
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717564
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata neljän aivovammaisen henkilön haasteita arjessa selviytymisessä. Tarkoituksena oli selvittää, heidän eniten arkea haittaavat, aivovammasta jääneet jälkioireensa, millaisia palveluja he saavat tällä hetkellä sekä heidän tuen tarpeensa palveluihin hakeutumisessa.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Tiedonkeruun menetelmänä on käytetty osittain strukturoitua teemahaastattelua ja viitekehyksenä Maailman Terveysjärjestön Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä ICF-luokitusta. Tar-kastelen haastateltavieni arjessa selviytymistä sekä palveluihin hakeutumista aivo-vammaiselle tehdyn ICF Core Setin viitekehyksen avulla.
Haastateltavien arkea eniten vaikeuttavat aivovamman jälkioireet olivat väsymys, muistin heikkeneminen sekä vuosia jatkunut kipu jossain kohtaa kehoa. Keskittymi-sen vaikeus ja tarkkaavaisuuden herpaantuminen vaikeuttivat myös arjessa selviyty-mistä. Jälkioireiden vuoksi asiointi, esim. kaupassa käynti, tuotti vaikeuksia, koska muistilistasta huolimatta osa tavaroista unohtui ostaa. Osalla haastateltavista oli vaikeuksia huolehtia raha-asioistaan, mistä vastuu oli siirtynyt omaiselle. Myös ostosten kantaminen aiheutti kipua hartiaseudussa ja saattoi pahimmillaan johtaa usean päivän ”pakkolepoon” asiointimatkan jälkeen. Muistiongelman sekä väsymyksen takia myös esim. terapia-ajat unohtuivat ja niihin lähteminen oli vaikeaa. Haastatteluissa tuli esiin terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tiedon puute aivovamman aiheuttamasta oirekuvasta.
Tämän laadullisen tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta jatkuvan tuen saan-nin tärkeys arjen hallintaan sekä aktivoimaan kodin ulkopuoliseen toimintaan. Lisäk-si haastattelun tuloksista voidaan ehdottaa, että terveyden- ja sosiaalihuollon viran-omaisille tulisi lisätä koulutusta aivovammaan liittyvästä oirekuvasta. Näin voitaisiin parantaa aivovammaiselle henkilölle että hänen läheisilleen tiedon, ohjauksen ja neuvonnan saamista.
Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus. Tiedonkeruun menetelmänä on käytetty osittain strukturoitua teemahaastattelua ja viitekehyksenä Maailman Terveysjärjestön Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälistä ICF-luokitusta. Tar-kastelen haastateltavieni arjessa selviytymistä sekä palveluihin hakeutumista aivo-vammaiselle tehdyn ICF Core Setin viitekehyksen avulla.
Haastateltavien arkea eniten vaikeuttavat aivovamman jälkioireet olivat väsymys, muistin heikkeneminen sekä vuosia jatkunut kipu jossain kohtaa kehoa. Keskittymi-sen vaikeus ja tarkkaavaisuuden herpaantuminen vaikeuttivat myös arjessa selviyty-mistä. Jälkioireiden vuoksi asiointi, esim. kaupassa käynti, tuotti vaikeuksia, koska muistilistasta huolimatta osa tavaroista unohtui ostaa. Osalla haastateltavista oli vaikeuksia huolehtia raha-asioistaan, mistä vastuu oli siirtynyt omaiselle. Myös ostosten kantaminen aiheutti kipua hartiaseudussa ja saattoi pahimmillaan johtaa usean päivän ”pakkolepoon” asiointimatkan jälkeen. Muistiongelman sekä väsymyksen takia myös esim. terapia-ajat unohtuivat ja niihin lähteminen oli vaikeaa. Haastatteluissa tuli esiin terveyden- ja sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tiedon puute aivovamman aiheuttamasta oirekuvasta.
Tämän laadullisen tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta jatkuvan tuen saan-nin tärkeys arjen hallintaan sekä aktivoimaan kodin ulkopuoliseen toimintaan. Lisäk-si haastattelun tuloksista voidaan ehdottaa, että terveyden- ja sosiaalihuollon viran-omaisille tulisi lisätä koulutusta aivovammaan liittyvästä oirekuvasta. Näin voitaisiin parantaa aivovammaiselle henkilölle että hänen läheisilleen tiedon, ohjauksen ja neuvonnan saamista.