Perintöoikeus Suomessa ja Venäjällä
Mustafina, Alena (2011)
Mustafina, Alena
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717481
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120717481
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja verrata Suomen ja Venäjän perimyslainsäädäntöjä. Verrattiin yleisiä perintöön liittyviä asioita. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen. Tarkoituksena oli selvittää eroja ja sen perusteella osoittaa niiden vaikutus perinnön saamisessa.
Työn tuloksena selvisi, että maiden lakimääräiset perimysjärjestykset eroavat huomattavasti. Suomen perintökaaren mukaan ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat perittävän lapset. Venäjän perintölain mukaan ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat perittävän lapset, puoliso ja vanhemmat. Näin lainsäädännössä säädetty järjestys vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen sen osan arvoa laskettaessa.
On huomattava, että Suomessa serkut eivät peri, sen sijaan Venäjän perimysjärjestyksen mukaan serkut ovat sijaisperillisinä kolmannessa perillisryhmässä.
Suomen lain mukaan puoliso perii laillisesti, kun ei ole rintaperillisiä. Laki suojaa lesken asema. Leskellä on tasinkoetuoikeus ja hallintaetuoikeus.
Maiden laissa eroavat oikeudet lakiosaan ja sen saamiseen. Suomen lain mukaan lakiosaan oikeutettuja ovat rintaperilliset, Venäjän lain mukaan lakiosan voivat saada perilliset vain silloin, kun he ovat työkyvyttömiä.
Lakeja tutkittaessa selvisi merkittävä ero perintöverotuksessa: Venäjällä perintö- ja lahjavero poistettiin vuonna 2006, Suomessa veroja maksetaan progressiivisella asteikolla, joka riippuu perinnön arvosta ja sukulaissuhteesta.
Tässä työssä käsiteltiin myös testamentin muotovaatimuksia. Työn lopussa on annettu pieni ohje ulkomaisen perinnön saamisessa, kuten perintö Suomesta ja perintö Venäjältä.
Opinnäytetyön avulla lukija voi saada perustiedot perimykseen liittyvistä asioista. Lukija voi tehdä myös pienimuotoista perintö- ja lahjaverosuunnittelua, sillä työssä on käytetty apuna teoriaosuuksiin liittyviä esimerkkejä.
Opinnäytetyön lähdeaineistona on käytetty kirjallisuutta, Internetiä, erityisesti Suomen säädöstietopankkia Finlexiä ja Venäjän Federation siviililainsäädäntöä.
Työn tuloksena selvisi, että maiden lakimääräiset perimysjärjestykset eroavat huomattavasti. Suomen perintökaaren mukaan ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat perittävän lapset. Venäjän perintölain mukaan ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat perittävän lapset, puoliso ja vanhemmat. Näin lainsäädännössä säädetty järjestys vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen sen osan arvoa laskettaessa.
On huomattava, että Suomessa serkut eivät peri, sen sijaan Venäjän perimysjärjestyksen mukaan serkut ovat sijaisperillisinä kolmannessa perillisryhmässä.
Suomen lain mukaan puoliso perii laillisesti, kun ei ole rintaperillisiä. Laki suojaa lesken asema. Leskellä on tasinkoetuoikeus ja hallintaetuoikeus.
Maiden laissa eroavat oikeudet lakiosaan ja sen saamiseen. Suomen lain mukaan lakiosaan oikeutettuja ovat rintaperilliset, Venäjän lain mukaan lakiosan voivat saada perilliset vain silloin, kun he ovat työkyvyttömiä.
Lakeja tutkittaessa selvisi merkittävä ero perintöverotuksessa: Venäjällä perintö- ja lahjavero poistettiin vuonna 2006, Suomessa veroja maksetaan progressiivisella asteikolla, joka riippuu perinnön arvosta ja sukulaissuhteesta.
Tässä työssä käsiteltiin myös testamentin muotovaatimuksia. Työn lopussa on annettu pieni ohje ulkomaisen perinnön saamisessa, kuten perintö Suomesta ja perintö Venäjältä.
Opinnäytetyön avulla lukija voi saada perustiedot perimykseen liittyvistä asioista. Lukija voi tehdä myös pienimuotoista perintö- ja lahjaverosuunnittelua, sillä työssä on käytetty apuna teoriaosuuksiin liittyviä esimerkkejä.
Opinnäytetyön lähdeaineistona on käytetty kirjallisuutta, Internetiä, erityisesti Suomen säädöstietopankkia Finlexiä ja Venäjän Federation siviililainsäädäntöä.