Smärta vid injektionsgivning : litteraturstudie
Snickars, Mikaela; Westergård, Lotta (2011)
Snickars, Mikaela
Westergård, Lotta
Yrkeshögskolan Novia
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120217009
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120217009
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on kirjallisuustutkimuksen kautta selvittää tekijöitä, jotka lisäävät injektion kipua ja erilaisia menetelmiä, joiden avulla voidaan vähentää tai poistaa kipua. Tutkielma tehtävänä on lisätä sairaanhoitajan tietämystä siitä, miten vähentää kärsimystä kehittämällä erilaisia toimintatapoja pistoksen antamiseen. Tutkimuskysymyksenä on: Miten sairaanhoitaja voi toimia hoitosuhteessa vähentääkseen potilaan kärsimystä injektion yhteydessä?
Tekijöiden teoreettiset lähtökohdat kärsimyksestä perustuu Erikssonin ajatuksiin (1991, 1993, 1994) ja Eriksonin hoitoetiikka (1995). Tiedonkeruu on tehty asiakirjojen pohjalta, jotka koostuvat tieteellisistä artikkeleista. Valitut tutkimusasiakirjat on yhdistelty tiivistelmäartikkelin, joka antaa yleiskuvan tutkimuksista. Lisäksi opinnäytetyön tekijät ovat tehneet analyysirungon, joka tarkemmin kertoo kysymyksistä joita on esitetty artikkelien tutkimuksille. Vastaukset, joita saatiin, on analysoitu sisällönanalyysi-menetelmää.
Tulokset osoittivat, että lisääntyneeseen injektiokipuun vaikuttaa yksittäinen potilas ja tämän tausta. Sairaanhoitajan tunnistaa ominaisuuksia, jotta hän pystyy lievittämään kipua ja pelkoa injektiotilanteessa. On olemassa erilaisia menetelmiä joita sairaanhoitaja voi käyttää, esimerkiksi siirtääajatukset muualle, koskettaa, antaa lääkkeitä ja miettiä injektiomenetelmää. Injektiopelko on yleinen, noin joka viides ihminen kokee pelkoa injektiota kohtaan. Hoitosuhde vaatii luotettavaa suhdetta potilaan ja sairaanhoitajan välillä. Yhteys potilaaseen tulee olla hyvä ja potilaan itsehallinto pitäisi kunnioittaa. On tärkeää, että sairaanhoitaja tietää mitä hän tekee, jotta voi tarjota turvallisuutta ja tunnetta ammattilaisuudesta sekä tietoa kivusta. Ammattimainen lähestymistapa tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja voi puhua ja tehdä itsensä ymmärretyksi potilaan äidinkielellä, sillä tämä vähentää väärinkäsityksiä.
Tekijöiden teoreettiset lähtökohdat kärsimyksestä perustuu Erikssonin ajatuksiin (1991, 1993, 1994) ja Eriksonin hoitoetiikka (1995). Tiedonkeruu on tehty asiakirjojen pohjalta, jotka koostuvat tieteellisistä artikkeleista. Valitut tutkimusasiakirjat on yhdistelty tiivistelmäartikkelin, joka antaa yleiskuvan tutkimuksista. Lisäksi opinnäytetyön tekijät ovat tehneet analyysirungon, joka tarkemmin kertoo kysymyksistä joita on esitetty artikkelien tutkimuksille. Vastaukset, joita saatiin, on analysoitu sisällönanalyysi-menetelmää.
Tulokset osoittivat, että lisääntyneeseen injektiokipuun vaikuttaa yksittäinen potilas ja tämän tausta. Sairaanhoitajan tunnistaa ominaisuuksia, jotta hän pystyy lievittämään kipua ja pelkoa injektiotilanteessa. On olemassa erilaisia menetelmiä joita sairaanhoitaja voi käyttää, esimerkiksi siirtääajatukset muualle, koskettaa, antaa lääkkeitä ja miettiä injektiomenetelmää. Injektiopelko on yleinen, noin joka viides ihminen kokee pelkoa injektiota kohtaan. Hoitosuhde vaatii luotettavaa suhdetta potilaan ja sairaanhoitajan välillä. Yhteys potilaaseen tulee olla hyvä ja potilaan itsehallinto pitäisi kunnioittaa. On tärkeää, että sairaanhoitaja tietää mitä hän tekee, jotta voi tarjota turvallisuutta ja tunnetta ammattilaisuudesta sekä tietoa kivusta. Ammattimainen lähestymistapa tarkoittaa sitä, että sairaanhoitaja voi puhua ja tehdä itsensä ymmärretyksi potilaan äidinkielellä, sillä tämä vähentää väärinkäsityksiä.