"IHAN ALUKSI EN EDES YMMÄRTÄNYT, ETTÄ KYSE OLI SAIRAUDESTA EIKÄ TYTTÄREN ITSEPÄISYYDESTÄ" : Omaisten saama tieto ja tuki läheisen sairastaessa syömishäiriötä
Näätänen, Katja; Levälä, Lotta (2011)
Näätänen, Katja
Levälä, Lotta
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116858
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116858
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, saavatko syömishäiriöön sairastuneen omaiset mielestään tarpeeksi tietoa ja tukea läheistään hoitavilta sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta. Työssä selvitettiin, minkälaista tietoa ja tukea omaiset ovat saaneet ja missä muodossa he ovat saaneet niitä. Työssä tuli esille myös omaisten mielipiteitä siitä, minkälaisia tukitoimia he olisivat mielestään tarvinneet enemmän. Tavoitteena opinnäytetyöllä oli edistää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja opiskelijoiden ymmärrystä siitä, että syömishäiriö koskettaa koko perhettä ja sairastuneen omaisia.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Aineisto kerättiin haastattelemalla eri puolilta Suomea viittä omaista, joiden läheiset ovat sairastaneet syömishäiriötä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina sähköpostin välityksellä ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että omaiset olisivat tarvinneet enemmän faktatietoa läheisensä sairaudesta ja he olisivat toivoneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta yksilöllisempää ja asiakaslähtöisempää työotetta. Tuloksista myös selvisi, että usein omaisille tulee tunne, että hoitohenkilökunta mieltää omaisiksi vain ne henkilöt, jotka ovat verisukua sairastuneelle. Tällöin tiedon ja tuen ulkopuolelle jäävät omaisten uudet puolisot ja muut sairastuneelle tärkeät henkilöt.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Aineisto kerättiin haastattelemalla eri puolilta Suomea viittä omaista, joiden läheiset ovat sairastaneet syömishäiriötä. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina sähköpostin välityksellä ja aineisto analysoitiin teemoittelemalla.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että omaiset olisivat tarvinneet enemmän faktatietoa läheisensä sairaudesta ja he olisivat toivoneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta yksilöllisempää ja asiakaslähtöisempää työotetta. Tuloksista myös selvisi, että usein omaisille tulee tunne, että hoitohenkilökunta mieltää omaisiksi vain ne henkilöt, jotka ovat verisukua sairastuneelle. Tällöin tiedon ja tuen ulkopuolelle jäävät omaisten uudet puolisot ja muut sairastuneelle tärkeät henkilöt.