Pään ja kaulan alueelle sädehoitoa saavan potilaan elämänlaatu sädehoitojakson aikana : Kyselytutkimus
Perttu, Johanna; Vinkka, Tiina (2011)
Perttu, Johanna
Vinkka, Tiina
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116776
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116776
Tiivistelmä
Elämänlaadusta ja sen arvioimisesta on tullut tärkeä osa terveydenhuoltoalan tutkimuksia ja syöpäsairauksien alaa, missä potilaan elämänlaatu on hänelle joskus tärkeämpää kuin elämän pituus. Pään ja kaulan alueen syöpään sairastuneiden elämänlaatu voi heiketä nopeasti, koska syöpä tuo mukanaan ongelmia puhumiseen, syömiseen ja hengittämiseen.
Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvailla pään ja kaulan alueelle sädehoitoa saavien potilaiden elämänlaatua sädehoitojakson aikana. Tutkimuksen tavoitteena on parantaa sädehoito-osaston röntgenhoitajien tietoisuutta pään ja kaulan alueen sädehoitopotilaan subjektiiviseen elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä. Potilaiden kokemusten perusteella röntgenhoitajat voivat parantaa myös sädehoidon sivuvaikutusten ennaltaehkäisyä.
Perusjoukkona oli Oulun yliopistollisessa sairaalassa pään ja kaulan alueelle sädehoitoa saavat potilaat. Heille annettiin EORTC:n tekemä elämänlaatu-kyselylomake, jossa on yleinen elämänlaatuosio sekä erillinen juuri pään ja kaulan alueen syöpään liittyviä kysymyksiä. Kyselylomakkeet annettiin sädehoitojakson ensimmäisen viikon aikana ja toinen täysin samanlainen lomake sädehoitojakson viimeisen viikon aikana. Keräsimme aineistoa vuonna 2011 seitsemän kuukautta, maaliskuusta syyskuulle. Saimme ensimmäiseen kyselyyn vastauksia 17 potilaalta ja toiseen kyselyyn 12 potilaalta. Ainoastaan kymmenen potilasta vastasi molempiin kyselyihin ja nämä kymmenen olivat meidän tutkimusjoukkomme. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 19.0 ohjelmalla.
Jaoimme elämänlaadun kolmeen eri osa-alueeseen: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen elämänlaatu. Kaikilla osa-alueilla oli muutosta huonompaan suuntaan sädehoitojakson lopussa verrattuna jakson alkuun. Eniten kyselyyn vastanneiden elämänlaatu heikkeni fyysisellä osa-alueella. Suurimpia ongelmia oli suun kuivuuden, väsymyksen, tahmean syljen, ruokahaluttomuuden ja syömisen vaikeutumisen kanssa. Sosiaaliset tilanteet olivat vaikeita kyselyyn vastanneille. Psyykkisesti he tunsivat itsensä selvästi sairaammiksi toisessa kyselyssä.
Jatkotutkimushaasteena on selvittää pidemmällä aikavälillä potilaiden elämänlaatuun vaikuttavia muutoksia. Tuotekehityshankkeena on tehdä opas elämänlaatua heikentävien oireiden lievittämiseen potilaille sekä sädehoito-osaston henkilökunnalle.
Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvailla pään ja kaulan alueelle sädehoitoa saavien potilaiden elämänlaatua sädehoitojakson aikana. Tutkimuksen tavoitteena on parantaa sädehoito-osaston röntgenhoitajien tietoisuutta pään ja kaulan alueen sädehoitopotilaan subjektiiviseen elämänlaatuun vaikuttavista tekijöistä. Potilaiden kokemusten perusteella röntgenhoitajat voivat parantaa myös sädehoidon sivuvaikutusten ennaltaehkäisyä.
Perusjoukkona oli Oulun yliopistollisessa sairaalassa pään ja kaulan alueelle sädehoitoa saavat potilaat. Heille annettiin EORTC:n tekemä elämänlaatu-kyselylomake, jossa on yleinen elämänlaatuosio sekä erillinen juuri pään ja kaulan alueen syöpään liittyviä kysymyksiä. Kyselylomakkeet annettiin sädehoitojakson ensimmäisen viikon aikana ja toinen täysin samanlainen lomake sädehoitojakson viimeisen viikon aikana. Keräsimme aineistoa vuonna 2011 seitsemän kuukautta, maaliskuusta syyskuulle. Saimme ensimmäiseen kyselyyn vastauksia 17 potilaalta ja toiseen kyselyyn 12 potilaalta. Ainoastaan kymmenen potilasta vastasi molempiin kyselyihin ja nämä kymmenen olivat meidän tutkimusjoukkomme. Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 19.0 ohjelmalla.
Jaoimme elämänlaadun kolmeen eri osa-alueeseen: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen elämänlaatu. Kaikilla osa-alueilla oli muutosta huonompaan suuntaan sädehoitojakson lopussa verrattuna jakson alkuun. Eniten kyselyyn vastanneiden elämänlaatu heikkeni fyysisellä osa-alueella. Suurimpia ongelmia oli suun kuivuuden, väsymyksen, tahmean syljen, ruokahaluttomuuden ja syömisen vaikeutumisen kanssa. Sosiaaliset tilanteet olivat vaikeita kyselyyn vastanneille. Psyykkisesti he tunsivat itsensä selvästi sairaammiksi toisessa kyselyssä.
Jatkotutkimushaasteena on selvittää pidemmällä aikavälillä potilaiden elämänlaatuun vaikuttavia muutoksia. Tuotekehityshankkeena on tehdä opas elämänlaatua heikentävien oireiden lievittämiseen potilaille sekä sädehoito-osaston henkilökunnalle.