Kemiön Norrlångvikenin kalataloustutkimus
Laurikainen, Jaakko (2011)
Laurikainen, Jaakko
Turun ammattikorkeakoulu
2011
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116757
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116757
Tiivistelmä
Varsinais-Suomen kalavesien hoito Oy suoritti koekalastukset 2.-3. kesäkuuta ja 6.-8 syyskuuta Kemiön Norrlångvikenissä vuonna 2010. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Sibelco Nordic Oy Ab Kemiön maasälpälaitoksen jätevesikuormituksen vaikutuksia alueen kalakantoihin, kalastukseen ja kalojen käyttökelpoisuuteen ihmisravinnoksi. Tutkimus tehtiin myös, koska toiminnanharjoittaja tarvitsee toimiakseen ympäristöluvan. Työssä tutkittiin myös alueen kalakantojen rakennetta sekä ahvenen, kuhan ja särjen kasvua sekä ikä- ja pituusjakaumia.
Koeverkkokalastuksessa käytettiin pohjoismaisen standardin mukaisia NORDIC-yleiskatsausverkkoja. Tutkimusalue jaettiin 200 m * 200 m ruutuihin (noin. 400 kpl), joista arvottiin 18 ruutua kalastusta varten. Kaikki verkot laskettiin pohjaan. Koekalastussaaliista kirjattiin eri lajien yksilömäärä ja yhteispaino jokaiselta solmuväliltä erikseen. Molemmilla tutkimuskerroilla päivittäisestä kokonaissaaliista valittiin satunnaisesti 30 ahventa ja 30 särkeä, joiden pituus mitattiin millimetrin tarkkuudella pituusjakaumia varten. Lisäksi mitattiin kaikki saaliiksi saadut kuhat. Norrlångvikenin alueella vakinaisesti ja loma-aikoina asuville asukkaille lähetettiin kalataloustiedustelu. Tiedustelu koski vuoden 2009 kalastustoimintaa.
Koekalastuksissa saatiin saaliiksi kesäkuussa 14 eri kalalajia. Saaliin kokonaispaino oli 59,6 kg ja 2272 kappaletta. Syyskuussa saaliiksi saatiin 9 kalalajia ja saaliin kokonaispaino oli 11,9 kg ja 386 kappaletta. Vuonna 2010 valtalajeina olivat ahven, pasuri ja särki. Kalastustiedustelun mukaan vuonna 2009 eniten alueella kalastettiin kesäkuukausina ja avoveden aikaan. Valtaosa kalastajista oli yli 60vuotiaita sekä suosituin pyydys oli yli 40 mm verkko. Tiedustelun mukaan Norrlångvikenin virkistyskäyttötaso vuonna 2009 oli kohtalainen.
Norrlångvikenin kalasto on Lounais-Suomen rannikkoalueelle hyvin tyypillinen. Kalasto on monipuolinen, petokalojen osuus kalastosta on noin 60 %, eikä särkikalojen osuus ole häiritsevän suuri. Norrlångvikenin kalastossa tai virkistyskäyttöarvossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen neljän vuoden aikana. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, ettei alueella ole tämän tutkimuksen perusteella nähtävissä maasälpälaitoksen vaikutuksia.
Koeverkkokalastuksessa käytettiin pohjoismaisen standardin mukaisia NORDIC-yleiskatsausverkkoja. Tutkimusalue jaettiin 200 m * 200 m ruutuihin (noin. 400 kpl), joista arvottiin 18 ruutua kalastusta varten. Kaikki verkot laskettiin pohjaan. Koekalastussaaliista kirjattiin eri lajien yksilömäärä ja yhteispaino jokaiselta solmuväliltä erikseen. Molemmilla tutkimuskerroilla päivittäisestä kokonaissaaliista valittiin satunnaisesti 30 ahventa ja 30 särkeä, joiden pituus mitattiin millimetrin tarkkuudella pituusjakaumia varten. Lisäksi mitattiin kaikki saaliiksi saadut kuhat. Norrlångvikenin alueella vakinaisesti ja loma-aikoina asuville asukkaille lähetettiin kalataloustiedustelu. Tiedustelu koski vuoden 2009 kalastustoimintaa.
Koekalastuksissa saatiin saaliiksi kesäkuussa 14 eri kalalajia. Saaliin kokonaispaino oli 59,6 kg ja 2272 kappaletta. Syyskuussa saaliiksi saatiin 9 kalalajia ja saaliin kokonaispaino oli 11,9 kg ja 386 kappaletta. Vuonna 2010 valtalajeina olivat ahven, pasuri ja särki. Kalastustiedustelun mukaan vuonna 2009 eniten alueella kalastettiin kesäkuukausina ja avoveden aikaan. Valtaosa kalastajista oli yli 60vuotiaita sekä suosituin pyydys oli yli 40 mm verkko. Tiedustelun mukaan Norrlångvikenin virkistyskäyttötaso vuonna 2009 oli kohtalainen.
Norrlångvikenin kalasto on Lounais-Suomen rannikkoalueelle hyvin tyypillinen. Kalasto on monipuolinen, petokalojen osuus kalastosta on noin 60 %, eikä särkikalojen osuus ole häiritsevän suuri. Norrlångvikenin kalastossa tai virkistyskäyttöarvossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen neljän vuoden aikana. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, ettei alueella ole tämän tutkimuksen perusteella nähtävissä maasälpälaitoksen vaikutuksia.