Kehittämistoiminnan siivet ja juuret - toiminnan vaikuttavuuden ja pysyvyyden edistäminen arviointiprosessilla
Antila, Henna (2011)
Antila, Henna
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116694
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116694
Tiivistelmä
Kehittämistoiminnalla, jota rahoitetaan Suomessa myös EU:n rakennerahastoilla, tavoitellaan yleensä pysyviä tuloksia ja vaikuttavuutta. Arvioimalla toimintaa pyritään löytämään toiminnan vahvuudet, onnistumiset sekä toimintaa haittaavia ongelmakohtia. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa ohjelmakaudella 2007-2013 yhteensä 11 valtakunnallisen ESR-osarahoitteisen kehittämisohjelman toteutuksesta ja strategisesta ohjauksesta. Kullakin kehittämisohjelmalla on rahoittajana ELY-keskus tai Opetushallitus ja ohjelman tavoitteisiin pyritään projekteilla, joita toteuttavat eri organisaatiot ympäri Suomea. Ohjelmakauden puolivälissä ministeriössä ja kehittämisohjelmien sisällä käynnistyi keskustelu tarpeesta kartoittaa tilanne ja käynnistää arviointitoimenpiteitä. Koska arvioinnista haluttiin käytännön toimintaa hyödyttävää, sisältöihin ja laadulliseen arviointiin painottuvaa, päätettiin se toteuttaa itse kehittävän arvioinnin prosessina.
Kehittämishanke ARVIOINTI'10:n ensimmäinen vaihe kesti kesäkuusta joulukuuhun 2010. Arviointiprosessissa toteutettiin kaksi sähköistä kyselyä ja yhteensä viisi yhteistoiminnallista työseminaaripäivää. Osallistujina oli ministeriöiden, aluehallinnon ja rajallisesti myös projektien toteuttajaorganisaatioiden edustajia. Kyselyillä ja työseminaareissa kerättyjä aineistoja tulkittiin kolmehenkisen arviointitiimin ja seminaareissa koko osallistujajoukon toimesta. Keskeistä oli prosessin avoimuus, yhteistoiminnallisuus, osallistumismahdollisuuden tarjoaminen ja yhteinen tulkinta. Hankkeen keskeinen kysymys oli, mistä syntyy kehittämistoiminnan siivet ja juuret eli innovatiiviset ja luovat yhdessä tekemisen toimintatavat ja samalla vahva pohja saavutettujen tulosten hyödyntämiseksi ja toiminnan juurruttamiseksi. Samalla kokeiltiin uudenlaista arviointi- ja toimintatapaa sekä pohdittiin kehittävän arvioinnin soveltuvuutta tähän toimintaympäristöön. Ensimmäisen vaiheen tuloksena on syntynyt monia rinnakkaisia kehittämispolkuja ja on aktivoiduttu toiminnan kehittämiseen. Verkostoja on laajennettu ja yhteistyötä lisätty niin vertikaalisesti kuin horisontaalisesti.
Selkeä tulos on, että kehittämistoiminnassa tarvitaan luovuutta, rohkeutta, yhdessä tekemistä ja ihmisten kohtaamista niin, että toiminta saa alleen siivet ja nousee uljaaseen lentoon. Samanaikaisesti kaiken kehittämisen on oltava vahvasti strategista ja muihin strategioihin kytkettyä, hyvin johdettua, verkostoitunutta ja tarvelähtöistä. Näillä elementeillä voidaan lisätä tulosten pysyvyyttä ja vaikuttavuutta. Tärkeää on myös laajentaa tietoisuutta kehittämisen hyödyistä. Arviointi näyttäytyy työkaluna, joka tulee olla sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaan, eikä se voi toimia irrallisena. Jatkuva arvioinnin ja toiminnan kehittämisen kehä edesauttaa koko toiminnan tuloksellisuutta, tarkasteltaessa sitä laadullisesta näkökulmasta.
Kehittämishanke ARVIOINTI'10:n ensimmäinen vaihe kesti kesäkuusta joulukuuhun 2010. Arviointiprosessissa toteutettiin kaksi sähköistä kyselyä ja yhteensä viisi yhteistoiminnallista työseminaaripäivää. Osallistujina oli ministeriöiden, aluehallinnon ja rajallisesti myös projektien toteuttajaorganisaatioiden edustajia. Kyselyillä ja työseminaareissa kerättyjä aineistoja tulkittiin kolmehenkisen arviointitiimin ja seminaareissa koko osallistujajoukon toimesta. Keskeistä oli prosessin avoimuus, yhteistoiminnallisuus, osallistumismahdollisuuden tarjoaminen ja yhteinen tulkinta. Hankkeen keskeinen kysymys oli, mistä syntyy kehittämistoiminnan siivet ja juuret eli innovatiiviset ja luovat yhdessä tekemisen toimintatavat ja samalla vahva pohja saavutettujen tulosten hyödyntämiseksi ja toiminnan juurruttamiseksi. Samalla kokeiltiin uudenlaista arviointi- ja toimintatapaa sekä pohdittiin kehittävän arvioinnin soveltuvuutta tähän toimintaympäristöön. Ensimmäisen vaiheen tuloksena on syntynyt monia rinnakkaisia kehittämispolkuja ja on aktivoiduttu toiminnan kehittämiseen. Verkostoja on laajennettu ja yhteistyötä lisätty niin vertikaalisesti kuin horisontaalisesti.
Selkeä tulos on, että kehittämistoiminnassa tarvitaan luovuutta, rohkeutta, yhdessä tekemistä ja ihmisten kohtaamista niin, että toiminta saa alleen siivet ja nousee uljaaseen lentoon. Samanaikaisesti kaiken kehittämisen on oltava vahvasti strategista ja muihin strategioihin kytkettyä, hyvin johdettua, verkostoitunutta ja tarvelähtöistä. Näillä elementeillä voidaan lisätä tulosten pysyvyyttä ja vaikuttavuutta. Tärkeää on myös laajentaa tietoisuutta kehittämisen hyödyistä. Arviointi näyttäytyy työkaluna, joka tulee olla sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaan, eikä se voi toimia irrallisena. Jatkuva arvioinnin ja toiminnan kehittämisen kehä edesauttaa koko toiminnan tuloksellisuutta, tarkasteltaessa sitä laadullisesta näkökulmasta.