Sormenjälkitunnistus poliisin kenttäolosuhteissa
Jutila, Tommi (2011)
Jutila, Tommi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011120116637
Tiivistelmä
Ihmisten tunnistamiseen liittyvä teknologia on tärkeätä ja tarpeellista monestakin syystä. Henkilöpapereiden ja pinkoodien lisäksi biometrisen tunnistuksen eri muodot ovat yhä enemmän käytössä arjessamme. Erilaisista biometrisistä tunnistusmenetelmistä vanhin, yleisin ja yksi luotettavimmista on sormenjälkitunnistusmenetelmä. Tämä menetelmä on käytössä esimerkiksi tilanteissa, joissa rajataan ihmisten oikeutta päästä suojattuihin toimintaympäristöihin, mutta varmasti yleisin ja tunnetuin sormenjälkitunnistuksen hyöty liittyy rikosten selvittämiseen.
Tässä opinnäytetyössä haettiin vastausta kysymykseen olisiko sormenjälkitunnistuslaitteen sijoittaminen poliisiautoon mahdollista, ja mitä hyötyä tai haittaa siitä aiheutuisi.
Työtä varten haastateltiin kolmea poliisia, jotka työskentelevät rikosten selvittämisen parissa ja joiden työhön sormenjälkitutkimusten suorittaminen ja rekisteröinti läheisesti kuulun. Heidän mielipiteidensä, sormenjälkitutkimuksen prosessin selvittämisen ja Suomen kansalaisen intimiteettisuojaa koskevan lainsäädäntöön perehtymisen avulla olen muodostanut omat johtopäätökseni asiasta.
Keskeisenä näkökulmana johtopäätökseni muodostamisessa on ollut tällä hetkellä poliisiautossa käytössä oleva tietotekninen valmius sekä poliisin käytössä olevat ajoneuvoresurssit.
Kysyttäessä poliiseilta, tärkeimpinä ominaisuuksina he pitivät varmatoimisuutta ja järjestelmän nopeutta. Tällä hetkellä on erittäin haasteellista saada sormenjälkitunnistus toimimaan kyseisellä tavalla. Poliisilaitoksella tälläkin hetkellä toimiva välitön sormenjälkitunnistus on suurten tietoliikennevaatimusten takia miltei mahdoton saada käyttöön poliisiautoon. Lisäksi tietojärjestelmien moninaisuus autoissa luo omat haasteensa.
Tämän takia tutkimuksessa päädyttiin kompromissiin, missä epäiltyjen henkilöiden sormenjäljet tallennetaan poliisiautossa kulkevalle tallentimelle. Tämä mahdollistaa niiden tutkimisen poliisilaitoksella, jossa yhteys AFIS-järjestelmään kulkee kiinteiden tietoliikenneyhteyksien kautta.
Tässä opinnäytetyössä haettiin vastausta kysymykseen olisiko sormenjälkitunnistuslaitteen sijoittaminen poliisiautoon mahdollista, ja mitä hyötyä tai haittaa siitä aiheutuisi.
Työtä varten haastateltiin kolmea poliisia, jotka työskentelevät rikosten selvittämisen parissa ja joiden työhön sormenjälkitutkimusten suorittaminen ja rekisteröinti läheisesti kuulun. Heidän mielipiteidensä, sormenjälkitutkimuksen prosessin selvittämisen ja Suomen kansalaisen intimiteettisuojaa koskevan lainsäädäntöön perehtymisen avulla olen muodostanut omat johtopäätökseni asiasta.
Keskeisenä näkökulmana johtopäätökseni muodostamisessa on ollut tällä hetkellä poliisiautossa käytössä oleva tietotekninen valmius sekä poliisin käytössä olevat ajoneuvoresurssit.
Kysyttäessä poliiseilta, tärkeimpinä ominaisuuksina he pitivät varmatoimisuutta ja järjestelmän nopeutta. Tällä hetkellä on erittäin haasteellista saada sormenjälkitunnistus toimimaan kyseisellä tavalla. Poliisilaitoksella tälläkin hetkellä toimiva välitön sormenjälkitunnistus on suurten tietoliikennevaatimusten takia miltei mahdoton saada käyttöön poliisiautoon. Lisäksi tietojärjestelmien moninaisuus autoissa luo omat haasteensa.
Tämän takia tutkimuksessa päädyttiin kompromissiin, missä epäiltyjen henkilöiden sormenjäljet tallennetaan poliisiautossa kulkevalle tallentimelle. Tämä mahdollistaa niiden tutkimisen poliisilaitoksella, jossa yhteys AFIS-järjestelmään kulkee kiinteiden tietoliikenneyhteyksien kautta.