Leikki vie mennessään! : Leikkimielisyyden arviointivälineen käyttöönottoprosessi
Hynninen, Loviisa; Jäppinen, Katja; Norrgård, Maisa (2011)
Hynninen, Loviisa
Jäppinen, Katja
Norrgård, Maisa
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016547
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016547
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä suomennettiin Test of Playfulness -arviointiväline (ToP) kahden yksityisen toimintaterapiayrityksen käyttöön. Suomennetusta ToP:sta käytetään nimeä Leikkimielisyyden arviointiväline. Työn tarkoituksena on tarkastella suomennoksen käyttöönottoprosessin eli implementoinnin toteutumista Toimintaterapia Viikareissa ja Lasten Terapia Palikoissa. Työssä selvitetään myös implementointiprosessissa ilmeneviä käyttöönottoa edistäviä ja estäviä tekijöitä.
Yhteistyökumppaneilla oli tarve kehittää työtään ja kiinnostusta suomennetun välineen käyttöön. Työn teoriapohjana käytetään Marja Nevalaisen (2007) hyvän implementoinnin mallia sekä Leikkimielisyyden mallia (Bundy – Skard 2008). Lisäksi työssä esitellään leikin arvioinnin merkitystä toimintaterapiassa sekä leikkiä kehittävänä toimintana.
Suomentamisen jälkeen yhteistyökumppaneille opastettiin arviointivälineen käyttö. Yhteistyökumppanit käyttivät arviointivälinettä työssään kesä- syyskuun ajan. Leikkimielisyyden arviointivälineen käyttöönottoprosessia ja siihen vaikuttavia edistäviä ja estäviä tekijöitä koskien laadittiin sähköinen kyselylomake. Kyselylomakkeen vastausten pohjalta tehtiin teorialähtöistä analyysia. Prosessin loppuvaiheessa pidettiin yhteinen ryhmäkeskustelu yhteistyökumppaneiden kanssa.
Implementointiprosessi toteutui onnistuneesti siinä mielessä, että yhteistyökumppanit kokivat Leikkimielisyyden arviointivälineen hyödylliseksi ja kertoivat jatkavansa sen käyttöä työssään jatkossakin. Käyttöönottoa edistäviä tekijöitä olivat muun muassa kiinnostus suomennettua arviointivälinettä kohtaan sekä arviointivälineeseen ja opastukseen liittyvä materiaali. Käyttöönottoa estäviksi tekijöiksi nousivat muun muassa arviointivälineen pis-teytyksen epäselvyys ja monimutkaisuus sekä opastajien vähäinen käytännön kokemus arviointivälineestä.
Yhteistyökumppaneilla oli tarve kehittää työtään ja kiinnostusta suomennetun välineen käyttöön. Työn teoriapohjana käytetään Marja Nevalaisen (2007) hyvän implementoinnin mallia sekä Leikkimielisyyden mallia (Bundy – Skard 2008). Lisäksi työssä esitellään leikin arvioinnin merkitystä toimintaterapiassa sekä leikkiä kehittävänä toimintana.
Suomentamisen jälkeen yhteistyökumppaneille opastettiin arviointivälineen käyttö. Yhteistyökumppanit käyttivät arviointivälinettä työssään kesä- syyskuun ajan. Leikkimielisyyden arviointivälineen käyttöönottoprosessia ja siihen vaikuttavia edistäviä ja estäviä tekijöitä koskien laadittiin sähköinen kyselylomake. Kyselylomakkeen vastausten pohjalta tehtiin teorialähtöistä analyysia. Prosessin loppuvaiheessa pidettiin yhteinen ryhmäkeskustelu yhteistyökumppaneiden kanssa.
Implementointiprosessi toteutui onnistuneesti siinä mielessä, että yhteistyökumppanit kokivat Leikkimielisyyden arviointivälineen hyödylliseksi ja kertoivat jatkavansa sen käyttöä työssään jatkossakin. Käyttöönottoa edistäviä tekijöitä olivat muun muassa kiinnostus suomennettua arviointivälinettä kohtaan sekä arviointivälineeseen ja opastukseen liittyvä materiaali. Käyttöönottoa estäviksi tekijöiksi nousivat muun muassa arviointivälineen pis-teytyksen epäselvyys ja monimutkaisuus sekä opastajien vähäinen käytännön kokemus arviointivälineestä.