Kansalaistoimijoiden kirjastot : Tapaustutkimus Pormestarinluodon ja Väinölän kirjatuvista, Kankaan Kamarikirjastosta ja Pispalan kirjastotalosta
Säärelä, Riikka (2011)
Säärelä, Riikka
Oulun seudun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016512
Tiivistelmä
Kansalaistoimijoiden kirjastot ovat aktiivisten kansalaisten ylläpitämiä, kaikille avoimia kirjastoja. Ne tuottavat kirjastopalveluja alueilla, joilla kunnallinen kirjastoverkko ei ole asukkaiden mielestä kattava. Sekä tutkimusaihe että käsite ovat suomalaisittain uusia. Tämä opinnäytetyö on laadullinen ja kuvaileva tutkimus, joka hahmottaa kansalaistoimijoiden kirjastotoimintaa neljän esimerkkikirjaston avulla. Työn tilaajana toimii Oulun seudun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusohjelma.
Tutkimuksen tietoperustassa tutustutaan ensin lähikirjastopolitiikkaan, tämän jäkeen hiukan laajemmin organisoituneeseen kansalaistoimintaan sekä kolmannen sektorin ja julkisen sektorin suhteeseen. Varsinaisen tutkimuksen kohteena on neljä suomalaista kansalaistoimijoiden kirjastoa: Pormestarinluodon kirjatupa, Väinölän kirjatupa, Kankaan Kamarikirjasto sekä Pispalan kirjastotalo. Kuvaukset kirjastoista on tehty sähköpostihaastattelujen, internet-lähteiden sekä kirjastojen toimittaman oheismateriaalin pohjalta.
Tutkimuksessa kuvataan kansalaistoimijoiden kirjastojen toimintaa: varsinaisia kirjastopalveluja ja niiden oheen syntynyttä monipuolista palvelutarjontaa. Lisäksi perehdytään kirjastojen syntytarinaan sekä tekijöihin, jotka mahdollistavat toiminnan jatkumisen. Tutkimuksessa kansalaistoimijat kertovat hiukan myös aatteellisista syistä, jotka johtivat kirjaston perustamiseen sekä omista motiiveistaan kirjastotyöhön.
Kansalaistoimijoiden kirjastot ovat kansalaisten rakkaudenosoitus suomalaiselle kirjastolle. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden kirjastojen syntyä on edeltänyt kunnallisen kirjastoyksikön kiperä lakkautuspäätös. Paikalliset kansalaisaktiivit ovat kokeneet, että kylä tai kaupunginosa ilman lähikirjastoa on mahdoton ajatus. Niinpä he ovat perustaneet oman kirjaston. Kirjastohankkeet ovat saaneet yleisön laajan tuen muun muassa runsaiden kirjalahjoitusten muodossa. Toiminnan käynnistämistä ovat auttaneet toisinaan myös kunta tai kaupunki, paikalliset kirjailijat, media, yritykset sekä oikein ajoittuneet projektituet.
Kansalaistoimijoiden kirjastot tuottavat lähes samat ydinpalvelut kuin perinteinen kirjasto, tosin kapeammassa mittakaavassa ja pienemmin resurssein. Kirjastopalvelujen oheen on syntynyt nopeasti myös muuta sosiaalisesti hyödyllistä toimintaa. Kansalaistoimijat ovat pyrkineet vastaamaan alueen tarpeisiin omalta näköalapaikaltaan käsin. Keskeisiä toiminnan tavoitteita ovat alueen yhteisöllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen – Pispalan kirjastotalolla lisäksi alueen kulttuuriperinnön tallettaminen ja vahvistaminen. Kansalaistoimijoiden kirjastot tarjoavat tarkasteltavaksi idearikkaan ja ihmisläheisen kirjastoympäristön. Niiden esimerkkiä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi hybridikirjastoja, yhteisökeskuksia tai kansalaistoimintaa suunniteltaessa.
Tutkimuksen tietoperustassa tutustutaan ensin lähikirjastopolitiikkaan, tämän jäkeen hiukan laajemmin organisoituneeseen kansalaistoimintaan sekä kolmannen sektorin ja julkisen sektorin suhteeseen. Varsinaisen tutkimuksen kohteena on neljä suomalaista kansalaistoimijoiden kirjastoa: Pormestarinluodon kirjatupa, Väinölän kirjatupa, Kankaan Kamarikirjasto sekä Pispalan kirjastotalo. Kuvaukset kirjastoista on tehty sähköpostihaastattelujen, internet-lähteiden sekä kirjastojen toimittaman oheismateriaalin pohjalta.
Tutkimuksessa kuvataan kansalaistoimijoiden kirjastojen toimintaa: varsinaisia kirjastopalveluja ja niiden oheen syntynyttä monipuolista palvelutarjontaa. Lisäksi perehdytään kirjastojen syntytarinaan sekä tekijöihin, jotka mahdollistavat toiminnan jatkumisen. Tutkimuksessa kansalaistoimijat kertovat hiukan myös aatteellisista syistä, jotka johtivat kirjaston perustamiseen sekä omista motiiveistaan kirjastotyöhön.
Kansalaistoimijoiden kirjastot ovat kansalaisten rakkaudenosoitus suomalaiselle kirjastolle. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden kirjastojen syntyä on edeltänyt kunnallisen kirjastoyksikön kiperä lakkautuspäätös. Paikalliset kansalaisaktiivit ovat kokeneet, että kylä tai kaupunginosa ilman lähikirjastoa on mahdoton ajatus. Niinpä he ovat perustaneet oman kirjaston. Kirjastohankkeet ovat saaneet yleisön laajan tuen muun muassa runsaiden kirjalahjoitusten muodossa. Toiminnan käynnistämistä ovat auttaneet toisinaan myös kunta tai kaupunki, paikalliset kirjailijat, media, yritykset sekä oikein ajoittuneet projektituet.
Kansalaistoimijoiden kirjastot tuottavat lähes samat ydinpalvelut kuin perinteinen kirjasto, tosin kapeammassa mittakaavassa ja pienemmin resurssein. Kirjastopalvelujen oheen on syntynyt nopeasti myös muuta sosiaalisesti hyödyllistä toimintaa. Kansalaistoimijat ovat pyrkineet vastaamaan alueen tarpeisiin omalta näköalapaikaltaan käsin. Keskeisiä toiminnan tavoitteita ovat alueen yhteisöllisyyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen – Pispalan kirjastotalolla lisäksi alueen kulttuuriperinnön tallettaminen ja vahvistaminen. Kansalaistoimijoiden kirjastot tarjoavat tarkasteltavaksi idearikkaan ja ihmisläheisen kirjastoympäristön. Niiden esimerkkiä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi hybridikirjastoja, yhteisökeskuksia tai kansalaistoimintaa suunniteltaessa.