Uuden asunto-osakeyhtiölain vaikutukset asuntorahoitukseen : case: Nordea Pankki Suomi Oyj
Hyvärinen, Jukka (2011)
Hyvärinen, Jukka
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016468
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016468
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee uuden 1.heinäkuuta 2010 voimaan astuneen asunto-osakeyhtiölain vaikutuksia asuntorahoitukseen. Uuden asunto-osakeyhtiölain vaikutuksia on tähän mennessä tutkittu tilintarkastajien ja isännöinnin näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esiin mitkä ovat uuden asunto-osakeyhtiölain merkittävimmät uudistukset ja millaisia vaikutuksia niillä on asuntolainan myöntämisprosessissa. Tutkimus on tehty toimeksiantona Nordea Pankki Suomi Oyj:lle.
Työn teoriaosuus käsittelee asunto-osakeyhtiölain uudistuksen perusteita ja sen tuomia merkittävimpiä uudistuksia. Lisäksi käsitellään asuntorahoitukseen liittyvien vakuuden arvostukseen ja laina-asiakkaan takaisinmaksukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Lähdemateriaalina työhön on käytetty asunto-osakeyhtiölakia ja sitä tukevaa kirjallisuutta sekä Finanssialan Keskusliiton ja Finanssivalvonnan asunto-rahoitukseen liittyviä julkaisuja.
Työn empiriaosuus on toteutettu teemahaastattelun avulla. Haastateltavan henkilönä oli Nordean Päijät-Hämeen alueen varajohtaja Erkko Koskela. Haastattelun kysymykset on kohdennettu koskemaan uuden asunto-osakeyhtiölain voimaan tuloa, merkittävimpiä uudistuksia ja niiden vaikutuksia asuntolainan myöntämisprosessissa. Haastattelut suoritettiin syyskuussa 2011, jolloin asunto-osakeyhtiölain voimaan astumisesta oli kulunut noin reilu vuosi.
Haastatteluiden perusteella asuntorahoittajien kannalta uuden asunto-osakeyhtiölain merkittävimmäksi uudistukseksi nähtiin lain määräämä viiden vuoden kunnossapitotarveselvitys. Uudistus nähtiin tärkeäksi, koska kunnossapitotarveselvityksestä ilmenevät investointisuunnitelmat vaikuttavat rahoitettavan ja vakuudeksi tulevan kohteen arvon määritykseen sekä laina-asiakkaan maksukyvyn arviointiin. Asuntorahoittajat eivät ole vielä voineet hyödyntää kunnossapitotarveselvityksen mahdollistamaa informaatiota riittävästi luottopäätösten teon tukena. Tämä johtuu osin siitä, että monissa asunto-osakeyhtiössä on tulkittu pelkän investointiohjelman ilman kustannusarvioita riittävän lain vaatimana selvityk-senä. Asuntorahoittajat näkevät, että lain henki on ollut varmasti edellyttää myös investointien kustannusarvioiden sisältyvän kunnossapitotarveselvityksiin. Tähän suuntaan niiden uskotaankin tulevaisuudessa vakioituvan.
Avainsanat: asunto-osakeyhtiölaki, asuntorahoitus, riskien hallinta
Työn teoriaosuus käsittelee asunto-osakeyhtiölain uudistuksen perusteita ja sen tuomia merkittävimpiä uudistuksia. Lisäksi käsitellään asuntorahoitukseen liittyvien vakuuden arvostukseen ja laina-asiakkaan takaisinmaksukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Lähdemateriaalina työhön on käytetty asunto-osakeyhtiölakia ja sitä tukevaa kirjallisuutta sekä Finanssialan Keskusliiton ja Finanssivalvonnan asunto-rahoitukseen liittyviä julkaisuja.
Työn empiriaosuus on toteutettu teemahaastattelun avulla. Haastateltavan henkilönä oli Nordean Päijät-Hämeen alueen varajohtaja Erkko Koskela. Haastattelun kysymykset on kohdennettu koskemaan uuden asunto-osakeyhtiölain voimaan tuloa, merkittävimpiä uudistuksia ja niiden vaikutuksia asuntolainan myöntämisprosessissa. Haastattelut suoritettiin syyskuussa 2011, jolloin asunto-osakeyhtiölain voimaan astumisesta oli kulunut noin reilu vuosi.
Haastatteluiden perusteella asuntorahoittajien kannalta uuden asunto-osakeyhtiölain merkittävimmäksi uudistukseksi nähtiin lain määräämä viiden vuoden kunnossapitotarveselvitys. Uudistus nähtiin tärkeäksi, koska kunnossapitotarveselvityksestä ilmenevät investointisuunnitelmat vaikuttavat rahoitettavan ja vakuudeksi tulevan kohteen arvon määritykseen sekä laina-asiakkaan maksukyvyn arviointiin. Asuntorahoittajat eivät ole vielä voineet hyödyntää kunnossapitotarveselvityksen mahdollistamaa informaatiota riittävästi luottopäätösten teon tukena. Tämä johtuu osin siitä, että monissa asunto-osakeyhtiössä on tulkittu pelkän investointiohjelman ilman kustannusarvioita riittävän lain vaatimana selvityk-senä. Asuntorahoittajat näkevät, että lain henki on ollut varmasti edellyttää myös investointien kustannusarvioiden sisältyvän kunnossapitotarveselvityksiin. Tähän suuntaan niiden uskotaankin tulevaisuudessa vakioituvan.
Avainsanat: asunto-osakeyhtiölaki, asuntorahoitus, riskien hallinta