Paperin z-suuntaisen rakenteen tutkiminen laminointimenetelmällä
Olsson, Emmi (2011)
Olsson, Emmi
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016392
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011113016392
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Tampereen ammattikorkeakoulun paperilaboratorioon kylmälaminointi- ja palstautusmenetelmä. Aluksi menetelmiin perehdyttiin ilman kylmälaminointikonetta ja käytiin tehdasvierailuilla Metso Fabricsilla Kaukajärvellä sekä Metso Paperilla Rautpohjassa. Kylmälaminointikoneen saavuttua tutkittiin, millä tekniikalla, paperilajeilla ja laminointiteipeillä saavutetaan paras palstautustulos. Lisäksi tutkittiin kuitusuuntien ja laminointisuunnan vaikutusta lopputulokseen. Lopuksi tutkittiin, kuinka tarkasti näytteet on mahdollista analysoida paperilaboratoriossa.
Testattaviksi paperilajeiksi valittiin SC-, LWC- ja MWC-paperit sekä puuvapaa päällystetty ja päällystämätön paperi. Kartongeista testattiin taivekartonkia sekä valkopintaista uusiokuitukartonkia. Laminointiteippeinä käytettiin Syromin pakkausteippiä sekä Aplin ja Pelloplastin kontaktimuoveja.
Työtä tehtäessä huomattiin, että paras laminointi- ja palstautustulos saatiin Aplin kontaktimuovilla sekä SC- ja LWC-papereilla. Kartonkien palstautus ei onnistunut käytössä olevalla laitteistolla. Paras lopputulos saatiin, kun näyte laminoitiin kylmälaminointikoneella kahteen kertaan. Kuitusuunnilla huomattiin myös olevan vaikutusta palstautustulokseen. Konesuuntaisten näytteiden kerrosten massat vaihtelivat sen mukaan, revittiinkö näyte paperikoneen ajosuuntaan vai sitä vasten. Poikkisuuntaisilla näytteillä kerrosten massat olivat tasaisempia kuin konesuuntaisilla näytteillä. Laminointisuunnalla ei huomattu olevan juurikaan vaikutusta lopputulokseen. Näytteiden analysointi onnistui paperilaboratorion skannerilla.
Mittaustulosten perusteella huomattiin, että näytteet kannattaa leikata poikkisuuntaisiksi ja laminoida Aplin kontaktimuovilla. Laminointi- ja kerrosrevintämenetelmät ovat tarpeeksi tarkkoja käytettäväksi opetuksessa ja tulevissa projekteissa. Myös Metso Automationilla ja Metso Paperilla on kiinnostusta näihin tekniikoihin ja mahdolliseen yhteistyöhön tulevaisuudessa.
Testattaviksi paperilajeiksi valittiin SC-, LWC- ja MWC-paperit sekä puuvapaa päällystetty ja päällystämätön paperi. Kartongeista testattiin taivekartonkia sekä valkopintaista uusiokuitukartonkia. Laminointiteippeinä käytettiin Syromin pakkausteippiä sekä Aplin ja Pelloplastin kontaktimuoveja.
Työtä tehtäessä huomattiin, että paras laminointi- ja palstautustulos saatiin Aplin kontaktimuovilla sekä SC- ja LWC-papereilla. Kartonkien palstautus ei onnistunut käytössä olevalla laitteistolla. Paras lopputulos saatiin, kun näyte laminoitiin kylmälaminointikoneella kahteen kertaan. Kuitusuunnilla huomattiin myös olevan vaikutusta palstautustulokseen. Konesuuntaisten näytteiden kerrosten massat vaihtelivat sen mukaan, revittiinkö näyte paperikoneen ajosuuntaan vai sitä vasten. Poikkisuuntaisilla näytteillä kerrosten massat olivat tasaisempia kuin konesuuntaisilla näytteillä. Laminointisuunnalla ei huomattu olevan juurikaan vaikutusta lopputulokseen. Näytteiden analysointi onnistui paperilaboratorion skannerilla.
Mittaustulosten perusteella huomattiin, että näytteet kannattaa leikata poikkisuuntaisiksi ja laminoida Aplin kontaktimuovilla. Laminointi- ja kerrosrevintämenetelmät ovat tarpeeksi tarkkoja käytettäväksi opetuksessa ja tulevissa projekteissa. Myös Metso Automationilla ja Metso Paperilla on kiinnostusta näihin tekniikoihin ja mahdolliseen yhteistyöhön tulevaisuudessa.