Paljasjaloin liikkumista simuloivat jalkineet salibandypelaajan oheisharjoittelussa : kilpa-urheilijoiden käyttökokemukset Merrell-barefoot jalkineista
Hyytiä, Sasu; Salo, Pasi; Vornanen, Teemu (2011)
Hyytiä, Sasu
Salo, Pasi
Vornanen, Teemu
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916344
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916344
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää salibandypelaajien käyttökokemukset paljain jaloin liikkumista simuloivasta Merrell barefoot-jalkineesta harjoitusjalkineena oheisharjoittelussa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kengän käyttömahdollisuuksista kenkävalmistajalle. Tutkimusjoukkona olivat salibandyseura Seinäjoen Peliveljet ry:n miesten ja naisten edustusjoukkueiden pelaajia, 15 miestä ja kymmenen naista. Testiryhmän pelaajat käyttivät jalkineita kauden 2011–2012 peruskuntokauden oheisharjoittelussa, joka sisälsi mm. aerobista ja anaerobista juoksua erilaisilla alustoilla sekä voima-, koordinaatio ja ketteryysharjoituksia. Testijakson pituus oli kahdeksan viikkoa. Tutkimusmenetelminä käytettiin sekä laadullista että määrällistä lähestymistapaa. Aineisto hankittiin kyselylomakkeen ja pelaajien täyttämän harjoituspäiväkirjan avulla. Lähes kaikki testiryhmäläisistä pitivät kengän kevyestä rakenteesta sekä pitoominaisuuksista, erityisesti räjähtävän voiman- sekä koordinaatioharjoituksissa. Pelaajista usea koki, että kenkä aiheutti jalkaterien sekä pohkeen ja säären alueen lihasten rasittuvan herkemmin. Hyppy- sekä loikkaharjoituksissa monet kokivat jalkineen iskunvaimennuksen puutteelliseksi ja pitkiä matkoja juostessa osalla alaraajojen lihakset kipeytyivät ensimmäisten viikkojen aikana aiheuttaen käyttötaukoja jalkineesta. Pelaajista miehet olisivat kaivanneet koville alustoille jalkineeseen lisää iskunvaimennusta ja pohjaan suojaavuutta. Naiset pitivät enemmän kengän leveästä lestistä ja kokivat jalkineen auttavan jaksamista pitkäkestoisissa harjoitteissa. Pelaajista 12 (n=25) oli tyytyväisiä jalkineisiin ja kolmen mielestä kengät eivät soveltuneet oheisharjoitteluun. Viisi pelaajaa lopetti testijakson kesken. Tuloksista selvisi, että naisista seitsemän kymmenestä ja miehistä kolme kymmenestä ottaisi kengät käyttöön myös tulevissa peruskuntokauden harjoitteissa. Opinnäytetyö tarjoaa uudenlaista näkökulmaa vaihtoehtoisesta, jalkaterveyttä tukevasta harjoitusjalkineesta ja sen ominaisuuksista. Selvitys osoittaa, että pelaajat kokivat etenkin kengän pidon ja painon hyvänä, mutta pohjan ei koettu suojaavan jalkaterää tarpeeksi ja iskunvaimennusta olisi kaivattu lisää. Tämän perusteella jalkineet soveltuisivat etenkin lyhytkestoisiin harjoitteisiin, kun totuttelu kenkiin tehdään huolella. Opinnäytetyötä voivat hyödyntää niin jalkinevalmistajat kuin jalkaterapeutit sekä eri urheilualojen henkilöt.