Hotellihenkilökunnan työtyytyväisyys
Koskimäki, Inka (2011)
Koskimäki, Inka
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916289
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916289
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee henkilökunnan työtyytyväisyyttä hotellissa. Työn toimeksiantajana oli helsinkiläishotelli. Tavoitteena oli selvittää työtyytyväisyyden tila hotellissa. Lisäksi selvitettiin, mitkä työtyytyväisyystekijät vaikuttivat hotellihenkilökunnan tyytyväisyyteen eniten ja löytyikö tyytyväisyydessä osastojen välisiä eroavaisuuksia.
Työn teoriaosuudessa käsiteltiin lyhyesti hotellia toimintaympäristönä ja työtyytyväisyystutkimuksia osana henkilöstönjohtamista. Työn keskeisimmät käsitteet työtyytyväisyys ja työtyytymättömyys pohjautuivat Frederick Herzbergin kahden faktorin teoriaan, joka myös esiteltiin teoriapohjassa. Niiden lisäksi työtyytyväisyyttä tarkasteltiin muutamista työelämän näkökulmista, kuten sitoutuneisuudesta ja asiakastyytyväisyydestä.
Työssä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Kysely toteutettiin kokonaisotantana kahteen kertaan, kesällä 2011 ja syksyllä 2011, vähäisten vastausmäärien vuoksi. Lopulta vastauksia kertyi 17 mahdollisesta 24:stä, jolloin vastausprosentiksi saatiin 70,8%.
Tutkimustuloksista selvisi, että työtyytyväisyyden tila oli hotellissa hyvä. Tyytyväisimpiä työntekijät olivat esimies- ja alaissuhteisiin, asiakassuhteisiin ja työskentelyolosuhteisiin. Työtyytymättömyyttä saivat eniten aikaan kehittymis- ja etenemismahdollisuuksien riittämättömyys, vastuu sekä työn sisältö. Osastoittain oli havaittavissa joitakin eroavaisuuksia, joista merkittävimmät olivat, että vastaanoton ja ravintolan työntekijät kokivat tiedonkulun ja työergonomian toimivan hotellissa huonosti. Ravintolan työntekijät olivat myös tyytymättömiä ristiriitatilanteisiin puuttumisen hitauteen. Kerroshuollon työntekijät olivat sen sijaan erityisen tyytymättömiä työnsä sisältöön sekä palkkaan. Yhtäläisyyksinä mainittakoon, että osastot kokivat kiireen haittaavan työn tekoa, mutta esimiesten kanssa tultiin toimeen erinomaisesti.
Työn teoriaosuudessa käsiteltiin lyhyesti hotellia toimintaympäristönä ja työtyytyväisyystutkimuksia osana henkilöstönjohtamista. Työn keskeisimmät käsitteet työtyytyväisyys ja työtyytymättömyys pohjautuivat Frederick Herzbergin kahden faktorin teoriaan, joka myös esiteltiin teoriapohjassa. Niiden lisäksi työtyytyväisyyttä tarkasteltiin muutamista työelämän näkökulmista, kuten sitoutuneisuudesta ja asiakastyytyväisyydestä.
Työssä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin kyselylomaketta. Kysely toteutettiin kokonaisotantana kahteen kertaan, kesällä 2011 ja syksyllä 2011, vähäisten vastausmäärien vuoksi. Lopulta vastauksia kertyi 17 mahdollisesta 24:stä, jolloin vastausprosentiksi saatiin 70,8%.
Tutkimustuloksista selvisi, että työtyytyväisyyden tila oli hotellissa hyvä. Tyytyväisimpiä työntekijät olivat esimies- ja alaissuhteisiin, asiakassuhteisiin ja työskentelyolosuhteisiin. Työtyytymättömyyttä saivat eniten aikaan kehittymis- ja etenemismahdollisuuksien riittämättömyys, vastuu sekä työn sisältö. Osastoittain oli havaittavissa joitakin eroavaisuuksia, joista merkittävimmät olivat, että vastaanoton ja ravintolan työntekijät kokivat tiedonkulun ja työergonomian toimivan hotellissa huonosti. Ravintolan työntekijät olivat myös tyytymättömiä ristiriitatilanteisiin puuttumisen hitauteen. Kerroshuollon työntekijät olivat sen sijaan erityisen tyytymättömiä työnsä sisältöön sekä palkkaan. Yhtäläisyyksinä mainittakoon, että osastot kokivat kiireen haittaavan työn tekoa, mutta esimiesten kanssa tultiin toimeen erinomaisesti.