Sisäinen yrittäjyys palvelualojen konseptiohjauksessa
Maunu, Ulla (2011)
Maunu, Ulla
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916284
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916284
Tiivistelmä
Sisäinen yrittäjyys palvelualojen konseptiohjauksessa
Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli selvittää, kuinka sisäinen yrittäjyys voi toteutua konseptiohjatussa palvelualan yrityksessä. Tavoitteena oli löytää konkreettisia keinoja, jotka mahdollistavat ja kannustavat sisäistä yrittäjyyttä.
Kiristyvä kilpailu ja lisääntyvä työvoimapula majoitus- ja ravitsemisalalla ohjaavat yrityksiä aikaisempaa voimakkaampaan konseptiohjaukseen. Hyvään liiketaloudelliseen tulokseen päästään virtaviivaistamalla ja yksinkertaistamalla toimintoja. Kun tuotteiden ja palvelujen laatu on hyvin suunniteltu, konseptoitu, pitävät palvelulupaukset kerta toisensa jälkeen. Organisaation vahva tuki vapauttaa henkilöstöä hoitamaan aikaisempaa paremmin asiakkaan kohtaamisen.
Sisäisen yrittäjyyden merkitys kasvaa palvelualalla. Yritykset ja yhteisöt tarvitsevat henkilökuntaa, joka toimii yrittäjähenkisesti: innovatiivisesti, tehokkaasti, aloitekykyisesti ja motivoituneesti.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osio toteutettiin laadullisena tutkimuksena S-ryhmän Coffee House -kahvilaketjussa touko-heinäkuun 2011 aikana. Tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu, jossa haastateltiin kohdeyrityksen ketjupäällikköä ja kuutta ravintolapäällikköä eri puolilta Suomea.
Tutkimustuloksena voidaan sanoa, että sisäinen yrittäjyys on mahdollista toteutua myös voimakkaasti konseptiohjatuissa yrityksissä. Keskeisiä sisäiseen yrittäjyyden kannusteita ovat seuraavat: annetaan henkilöstölle tilaisuus vaikuttaa, aktivoidaan, haastetaan ja kuunnellaan henkilöstöä. Selkeät tavoitteet, riittävä haasteellisuus ja mahdollisuus kehittyä tukevat sisäistä yrittäjyyttä. Kannustava palaute sekä mahdollisuus tehdä luovia ratkaisuja oman työn kehittämisessä tukevat innovatiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. Organisaation tulee mahdollistaa ryhmätason sisäinen yrittäjyys lisäämällä yhdessä tekemistä, työnkiertoa, mentorointia, tutorointia, sparrausta ja bencmarkkausta, jotta konseptin osaaminen saadaan yhteiseksi tieto-taitopääomaksi. Sitoutumista lisää avoin tiedon jakaminen ja strategisista ratkaisuista kertominen.
Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista kartoittaa työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksia sellaisissa yrityksissä, joissa konseptiohjausta on lisätty selkeästi.
Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli selvittää, kuinka sisäinen yrittäjyys voi toteutua konseptiohjatussa palvelualan yrityksessä. Tavoitteena oli löytää konkreettisia keinoja, jotka mahdollistavat ja kannustavat sisäistä yrittäjyyttä.
Kiristyvä kilpailu ja lisääntyvä työvoimapula majoitus- ja ravitsemisalalla ohjaavat yrityksiä aikaisempaa voimakkaampaan konseptiohjaukseen. Hyvään liiketaloudelliseen tulokseen päästään virtaviivaistamalla ja yksinkertaistamalla toimintoja. Kun tuotteiden ja palvelujen laatu on hyvin suunniteltu, konseptoitu, pitävät palvelulupaukset kerta toisensa jälkeen. Organisaation vahva tuki vapauttaa henkilöstöä hoitamaan aikaisempaa paremmin asiakkaan kohtaamisen.
Sisäisen yrittäjyyden merkitys kasvaa palvelualalla. Yritykset ja yhteisöt tarvitsevat henkilökuntaa, joka toimii yrittäjähenkisesti: innovatiivisesti, tehokkaasti, aloitekykyisesti ja motivoituneesti.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osio toteutettiin laadullisena tutkimuksena S-ryhmän Coffee House -kahvilaketjussa touko-heinäkuun 2011 aikana. Tutkimusmenetelmänä oli puolistrukturoitu haastattelu, jossa haastateltiin kohdeyrityksen ketjupäällikköä ja kuutta ravintolapäällikköä eri puolilta Suomea.
Tutkimustuloksena voidaan sanoa, että sisäinen yrittäjyys on mahdollista toteutua myös voimakkaasti konseptiohjatuissa yrityksissä. Keskeisiä sisäiseen yrittäjyyden kannusteita ovat seuraavat: annetaan henkilöstölle tilaisuus vaikuttaa, aktivoidaan, haastetaan ja kuunnellaan henkilöstöä. Selkeät tavoitteet, riittävä haasteellisuus ja mahdollisuus kehittyä tukevat sisäistä yrittäjyyttä. Kannustava palaute sekä mahdollisuus tehdä luovia ratkaisuja oman työn kehittämisessä tukevat innovatiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. Organisaation tulee mahdollistaa ryhmätason sisäinen yrittäjyys lisäämällä yhdessä tekemistä, työnkiertoa, mentorointia, tutorointia, sparrausta ja bencmarkkausta, jotta konseptin osaaminen saadaan yhteiseksi tieto-taitopääomaksi. Sitoutumista lisää avoin tiedon jakaminen ja strategisista ratkaisuista kertominen.
Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista kartoittaa työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksia sellaisissa yrityksissä, joissa konseptiohjausta on lisätty selkeästi.