Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti. Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Itsenäisen hoitajavastaanottotoiminnan kehittäminen erikoissairaanhoidossa : Case: Jorvin sairaalan neurologian poliklinikka
Nyman, Päivi (2011)
Nyman, Päivi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916253
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaiset potilasryhmät soveltuvat hoidettavaksi itsenäisellä hoitajavastaanotolla ja mitkä ovat sairaanhoitajan työtehtävät itsenäisellä hoitajavastaanotolla. Työ tehtiin kehittämistyönä, osana Jorvin sairaalan neurologian poliklinikan itsenäisen hoitajavastaanottotoiminnan projektia. Projektiin asetettiin projektiryhmä, jonka muistiot olivat hyödyksi kehittämistyön aineistossa. Opinnäytetyöhön liittyvät kehittämistyön tehtävinä oli selvittää potilasryhmiä ja sairaanhoitajan työtehtäviä itsenäisellä sairaanhoitajavastaanotolla.
Tehtävänä oli myös mallintaa itsenäistä hoitajavastaanottotoimintaa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakennettiin kuvaamaan itsenäistä hoitajavastaanottotoimintaa kotimaisen sairaanhoitajavastaanottoja koskevan kirjallisuuden avulla. Ulkomaista näkökulmaa hoitajavastaanottotoimintaan tarkasteltiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Lain näkökulmasta
tarkasteltiin hoitajavastaanottotoiminnan säädöksiä ja asetuksia. Teoreettiseen viitekehykseen tietoa kerättiin lakiteksteistä, kotimaisista sekä ulkomaisista artikkeleista ja tutkimuksista.
Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin aineiston triangulaatiota. Aineistoa kerättiin
kirjallisuuskatsauksen, kyselytutkimuksen ja projektiryhmätyöskentelyn avulla. Opinnäytetyön
alkuvaiheessa tehtiin kirjallisuuskatsaus, jonka avulla selvitettiin neurologisten sairaanhoitajien interventioita ja niiden vaikutuksia. Kyselytutkimuksella selvitettiin itsenäisen hoitajavastaanottotoiminnan laajuutta, määrityksiä, koulutusvaatimuksia ja potilasryhmiä
Suomessa. Tutkimustulosten perusteella projektiryhmässä keskusteltiin, mitkä käytänteet sopisivat Jorvin neurologian poliklinikalle. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että tärkeimmät hoitajainterventiomuodot olivat opetus ja ohjaus.
Potilaat kokivat elämänlaadun ja tietoisuuden omasta sairaudestaan lisääntyneen. Kyselytutkimuksen mukaan itsenäinen hoitajavastaanotto määritellään lääkärintyötä korvaavaksi työksi. Itsenäisillä hoitajavastaanotoilla hoidettiin MS-, epilepsia-, muisti- ja parkinsonpotilaita.
Sairaanhoitajien työtehtäviin kuului muun muassa potilaan ohjaaminen, hoidon seurannan toteuttaminen ja muistitestaukset. Parannusehdotuksista kävi ilmi, että Suomeen kaivataan yhtenäisiä kansallisia kriteereitä ja ohjeita itsenäiselle hoitajavastaanotolle. Resurssipulan
koettiin olevan esteenä toiminnan kehittymiselle.
Jatkotutkimusaiheina ehdotettiin hoitajavastaanottotoiminnan vaikuttavuuden, taloudellisten vaikutusten ja hoitajavastaanottotoiminnan aloittamista edistävien ja estävien tekijöiden selvittämistä. Itsenäisen sairaanhoitajavastaanottotoiminnan kansallisten kriteerien luomista ja koulutusvaatimusten ja kriteerien luomista ehdotettiin kehitettäväksi. Yhteneväisillä kriteereillä
voitaisiin kehittää toiminnan laadun seurantaa.
Tehtävänä oli myös mallintaa itsenäistä hoitajavastaanottotoimintaa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakennettiin kuvaamaan itsenäistä hoitajavastaanottotoimintaa kotimaisen sairaanhoitajavastaanottoja koskevan kirjallisuuden avulla. Ulkomaista näkökulmaa hoitajavastaanottotoimintaan tarkasteltiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Lain näkökulmasta
tarkasteltiin hoitajavastaanottotoiminnan säädöksiä ja asetuksia. Teoreettiseen viitekehykseen tietoa kerättiin lakiteksteistä, kotimaisista sekä ulkomaisista artikkeleista ja tutkimuksista.
Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä käytettiin aineiston triangulaatiota. Aineistoa kerättiin
kirjallisuuskatsauksen, kyselytutkimuksen ja projektiryhmätyöskentelyn avulla. Opinnäytetyön
alkuvaiheessa tehtiin kirjallisuuskatsaus, jonka avulla selvitettiin neurologisten sairaanhoitajien interventioita ja niiden vaikutuksia. Kyselytutkimuksella selvitettiin itsenäisen hoitajavastaanottotoiminnan laajuutta, määrityksiä, koulutusvaatimuksia ja potilasryhmiä
Suomessa. Tutkimustulosten perusteella projektiryhmässä keskusteltiin, mitkä käytänteet sopisivat Jorvin neurologian poliklinikalle. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Kirjallisuuskatsaus osoitti, että tärkeimmät hoitajainterventiomuodot olivat opetus ja ohjaus.
Potilaat kokivat elämänlaadun ja tietoisuuden omasta sairaudestaan lisääntyneen. Kyselytutkimuksen mukaan itsenäinen hoitajavastaanotto määritellään lääkärintyötä korvaavaksi työksi. Itsenäisillä hoitajavastaanotoilla hoidettiin MS-, epilepsia-, muisti- ja parkinsonpotilaita.
Sairaanhoitajien työtehtäviin kuului muun muassa potilaan ohjaaminen, hoidon seurannan toteuttaminen ja muistitestaukset. Parannusehdotuksista kävi ilmi, että Suomeen kaivataan yhtenäisiä kansallisia kriteereitä ja ohjeita itsenäiselle hoitajavastaanotolle. Resurssipulan
koettiin olevan esteenä toiminnan kehittymiselle.
Jatkotutkimusaiheina ehdotettiin hoitajavastaanottotoiminnan vaikuttavuuden, taloudellisten vaikutusten ja hoitajavastaanottotoiminnan aloittamista edistävien ja estävien tekijöiden selvittämistä. Itsenäisen sairaanhoitajavastaanottotoiminnan kansallisten kriteerien luomista ja koulutusvaatimusten ja kriteerien luomista ehdotettiin kehitettäväksi. Yhteneväisillä kriteereillä
voitaisiin kehittää toiminnan laadun seurantaa.