Kakskerranjärven hapetuksen seurantatutkimukset vuosina 2009 - 2011
Huhta, Eemeli (2011)
Huhta, Eemeli
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916185
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916185
Tiivistelmä
Turun ammattikorkeakoulu ja Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto ovat jo vuosien ajan tehneet yhteistyötä Turun Kakskerranjärven tilan ja vedenlaadun seurannan parissa. Yksi vuosien 2009 – 2011 seurannan tavoitteista on ollut selvittää Kakskerranjärven kolmen hapetuslaitteen toimintatehoa ja vaikutuksia järven vedenlaatuun. Tässä työssä tarkastellaan kolmivuotisen seurannan perusteella, kuinka hapetus on onnistunut ja miten hapettimien toiminta on vaikuttanut Kakskerranjärven vedenlaatuun.
Kakskerranjärvi oli pitkään kirkas vetinen ja karu järvi. Fosfaattipitoisten lannoitteiden käyttöön 1940 – luvulla lisäsi merkittävästi järven ulkoisen ravinnekuormituksen määrää, jonka seurauksena Kakskerranjärvi alkoi hiljalleen rehevöityä. Ensimmäiset sinileväkukinnot havaittiin Kakskerranjärvellä 1980 – luvulla, ja alusveden heikon happitilanteen vuoksi järven hapetushoito aloitettiin vuonna 1987. Järven alusvesi on jo pitkään kärsinyt säännöllisistä happikadoista. Vuosittain heikoin happitilanne on ollut loppukesästä, jolloin syvänteiden pohjanläheinen vesi voi olla hapetonta usean kuukauden ajan.
Vuonna 2006 järvelle asennettiin uudet Waterix – ilmastimet ja vuonna 2010 uusi Mixox – hapetin. Vuosien 2009 – 2011 Turun ammattikorkeakoulun tekemillä seurantatutkimuksilla haluttiin selvittää näiden hapetuslaitteiden toimivuutta ja vaikutuksia Kakskerranjärven happitilanteeseen. Jokaisena kesänä Kakskerranjärvellä suoritettiin 5 – 6 vedenlaadun mittauskertaa. Vedenlaadun mittauksissa käytettiin YSI – 6600 sarjan moniparametrimittaria. Kullekin vuodelle laadittiin oma tutkimussuunnitelma, sillä edellisen vuoden seurantatulokset vaikuttivat seuraavan vuoden tutkimustavoitteisiin.
Vuosien 2009 – 2011 seurantatuloksien perusteella, voidaan todeta, että Kakskerranjärven hapetinlaitteet eivät nykyisellään toimi riittävän tehokkaasti. Waterix – ilmastimissa havaittiin myös rakenteellisia puutteita, jotka luultavimmin vaikuttivat ilmastimien toimintatehokkuuteen. Mixox – hapettimessa ei havaittu rakenteellisia puutteita, mutta luultavimmin hapettimen teho ei riitä hapettamaan alusvettä vaadittavalla tasolla.
Kakskerranjärvi oli pitkään kirkas vetinen ja karu järvi. Fosfaattipitoisten lannoitteiden käyttöön 1940 – luvulla lisäsi merkittävästi järven ulkoisen ravinnekuormituksen määrää, jonka seurauksena Kakskerranjärvi alkoi hiljalleen rehevöityä. Ensimmäiset sinileväkukinnot havaittiin Kakskerranjärvellä 1980 – luvulla, ja alusveden heikon happitilanteen vuoksi järven hapetushoito aloitettiin vuonna 1987. Järven alusvesi on jo pitkään kärsinyt säännöllisistä happikadoista. Vuosittain heikoin happitilanne on ollut loppukesästä, jolloin syvänteiden pohjanläheinen vesi voi olla hapetonta usean kuukauden ajan.
Vuonna 2006 järvelle asennettiin uudet Waterix – ilmastimet ja vuonna 2010 uusi Mixox – hapetin. Vuosien 2009 – 2011 Turun ammattikorkeakoulun tekemillä seurantatutkimuksilla haluttiin selvittää näiden hapetuslaitteiden toimivuutta ja vaikutuksia Kakskerranjärven happitilanteeseen. Jokaisena kesänä Kakskerranjärvellä suoritettiin 5 – 6 vedenlaadun mittauskertaa. Vedenlaadun mittauksissa käytettiin YSI – 6600 sarjan moniparametrimittaria. Kullekin vuodelle laadittiin oma tutkimussuunnitelma, sillä edellisen vuoden seurantatulokset vaikuttivat seuraavan vuoden tutkimustavoitteisiin.
Vuosien 2009 – 2011 seurantatuloksien perusteella, voidaan todeta, että Kakskerranjärven hapetinlaitteet eivät nykyisellään toimi riittävän tehokkaasti. Waterix – ilmastimissa havaittiin myös rakenteellisia puutteita, jotka luultavimmin vaikuttivat ilmastimien toimintatehokkuuteen. Mixox – hapettimessa ei havaittu rakenteellisia puutteita, mutta luultavimmin hapettimen teho ei riitä hapettamaan alusvettä vaadittavalla tasolla.