Hoitajien kokema väkivallan uhka ja turvattomuuden tunne psykiatrisessa hoitotyössä
Pöyhönen, Tuija; Tyrväinen, Inkeri; Kilpinen, Ellimaija (2011)
Pöyhönen, Tuija
Tyrväinen, Inkeri
Kilpinen, Ellimaija
Saimaan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916112
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112916112
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitohenkilökunnan kokemuksia potilaan taholta tulevasta väkivallasta ja uhkaavista tilanteista sekä turvattomuuden tunteesta psykiatrisessa hoitotyössä. Tutkimuksen tavoitteena on koota tietoa, jonka avulla voidaan kehittää hoitajien työturvallisuutta ja valmiuksia väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyyn. Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena Etelä-Karjalan keskussairaalan kahden suljetun psykiatrisen osaston hoitohenkilökunnalle.
Opinnäytetyön teoriaosassa on käsitelty psykiatrista hoitotyötä, aggressiivisuutta ja väkivaltaa käsitteinä sekä väkivalta- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisyä ja toimintaa väkivaltatilanteessa sekä aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimusten keskeisiä tuloksia. Kysely tehtiin osastoilla tammi-helmikuussa 2011. Siinä selvitettiin uhkaavien tai väkivaltatilanteiden esiintymistä osastoilla, hoitajien valmiuksia väkivaltaisen potilaan kohtaamisessa, hoitajien käytössä olevia ennaltaehkäiseviä keinoja sekä työympäristön turvallisuutta hoitajien kokemana. Kyselylomakkeessa oli pääosin strukturoituja kysymyksiä sekä muutama avoin kysymys. Aineisto on analysoitu SPSS -ohjelmaa apuna käyttäen.
Kyselyyn vastasi 25 henkilöä ja vastausprosentti oli 62,5. Tulosten mukaan 100 % vastaajista oli kokenut fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa potilaan taholta. Vastaajista 88 % oli kohdannut fyysistä väkivaltaa, josta yleisimmät muodot olivat potkiminen, lyöminen ja läpsiminen. Kaikki vastaajat olivat kohdanneet psyykkistä väkivaltaa, josta yleisimmät olivat huutaminen, kiroilu ja uhkailu.
Suurin osa vastaajista piti omia henkilökohtaisia valmiuksiaan riittävinä väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyssä. Turvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti psykiatristen osastojen hoitajille ja yleisin koulutusmuoto on MAPA -koulutus. Yli puolet vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, ettei turvallisuuskoulutusta järjestetä riittävästi. Muita ennaltaehkäiseviä keinoja olivat muun muassa riittävä henkilökuntamäärä työvuorossa, ennakointi ja potilaan voinnin tarkkailu sekä keskustelu ja lääkehoito. Osastoilla on käytössä henkilökohtaiset turvalait-teet, mutta vain 32 % vastaajista pitää turvalaitetta aina mukanaan. Vastaajat kokivat laitteet epäkäytännöllisiksi, liian suuriksi ja vanhanaikaisiksi. Vastaajista 80 % koki työympäristönsä turvalliseksi.
Opinnäytetyön teoriaosassa on käsitelty psykiatrista hoitotyötä, aggressiivisuutta ja väkivaltaa käsitteinä sekä väkivalta- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisyä ja toimintaa väkivaltatilanteessa sekä aiheesta aiemmin tehtyjen tutkimusten keskeisiä tuloksia. Kysely tehtiin osastoilla tammi-helmikuussa 2011. Siinä selvitettiin uhkaavien tai väkivaltatilanteiden esiintymistä osastoilla, hoitajien valmiuksia väkivaltaisen potilaan kohtaamisessa, hoitajien käytössä olevia ennaltaehkäiseviä keinoja sekä työympäristön turvallisuutta hoitajien kokemana. Kyselylomakkeessa oli pääosin strukturoituja kysymyksiä sekä muutama avoin kysymys. Aineisto on analysoitu SPSS -ohjelmaa apuna käyttäen.
Kyselyyn vastasi 25 henkilöä ja vastausprosentti oli 62,5. Tulosten mukaan 100 % vastaajista oli kokenut fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa potilaan taholta. Vastaajista 88 % oli kohdannut fyysistä väkivaltaa, josta yleisimmät muodot olivat potkiminen, lyöminen ja läpsiminen. Kaikki vastaajat olivat kohdanneet psyykkistä väkivaltaa, josta yleisimmät olivat huutaminen, kiroilu ja uhkailu.
Suurin osa vastaajista piti omia henkilökohtaisia valmiuksiaan riittävinä väkivaltatilanteiden ennaltaehkäisyssä. Turvallisuuskoulutusta järjestetään säännöllisesti psykiatristen osastojen hoitajille ja yleisin koulutusmuoto on MAPA -koulutus. Yli puolet vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, ettei turvallisuuskoulutusta järjestetä riittävästi. Muita ennaltaehkäiseviä keinoja olivat muun muassa riittävä henkilökuntamäärä työvuorossa, ennakointi ja potilaan voinnin tarkkailu sekä keskustelu ja lääkehoito. Osastoilla on käytössä henkilökohtaiset turvalait-teet, mutta vain 32 % vastaajista pitää turvalaitetta aina mukanaan. Vastaajat kokivat laitteet epäkäytännöllisiksi, liian suuriksi ja vanhanaikaisiksi. Vastaajista 80 % koki työympäristönsä turvalliseksi.