OSAAVAT HYVIN, MUTTA HALUKKUUS HEIKOMPAA : Haartmanin sairaalan päivystyspoliklinikan triagesairaanhoitajien kokemuksia potilaiden itsehoitopisteen käytöstä
Penttilä, Hannes (2011)
Penttilä, Hannes
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815938
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815938
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Penttilä, Hannes. Osaavat hyvin, mutta halukkuus heikompaa : Haartmanin sairaalan päivystyspoliklinikan triagesairaanhoitajien kokemuksia potilaiden itsehoitopisteen käy-töstä.
Syksy 2011. 35 sivua, 3 liitettä.
Diakonia- ammattikorkeakoulu. Diak Etelä. Hoitotyön koulutusohjelma. Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto. Sairaanhoitaja (AMK)
Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää triagesairaanhoitajien näkemyksiä ja ko-kemuksia Haartmanin sairaalan päivystyspoliklinikan itsehoitopisteestä ja sen käytöstä. Tutkimustulosten oli tarkoitus tarjota aineistoa itsehoitopisteen kehittämiseen.
Tutkimus oli laadullinen ja aineiston keruu toteutui keväällä 2011. Tutkimus toteutettiin päivystyspoliklinikan triagehoitajille (n=20) suunnatulla kyselyllä, jossa oli yhdeksän avointa kysymystä, sekä lyhyt kysymys vastaajan työuran pituudesta. Aineiston käsitel-tiin laadullisen aineiston sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten perusteella itsehoitopiste oli tarpeellisempi terveyskeskusolosuh-teissa kuin sairaalapäivystyksessä. Pisteen tärkeimpänä tehtävänä nähtiin verenpaineen mittausmahdollisuus, motivointi itsehoitoon ja erilaisen mukaan otettavan informaation tarjonta. Itsehoitopisteen olemassaolosta kerrottiin asiakkaille jonkin verran, lyhyemmän työuran tehneet hoitajat jakoivat tietoa selvästi aktiivisemmin kuin kokeneemmat. Asiakkaat osaavat käyttää tulosten mukaan pistettä, mutta eivät oma-aloitteisesti sitä tee. Lisäksi ne, joilla on eniten terveysongelmia, käyttävät pistettä vähiten. Asiakkaat eivät luota esimerkiksi itse mitattuun verenpaineeseen, vaan haluavat, että hoitaja tekee sen. Pisteen terveyttä edistävä vaikutus nähtiin itsehoidon motivoinnin lisääjänä. Naiset ovat selkeästi aktiivisempia pisteen käyttäviä kuin miehet. Muina tekijöinä, jotka saat-tavat vaikuttaa pisteen käyttöhalukkuuteen, näkyivät kulttuuri, ikä sekä koulutustausta. Kehittämisehdotuksina toivottiin, että Itsehoitopiste suunnattaisiin enemmän terveys-keskuksen asiakkaille.
Laadullisena jatkotutkimuksena voisi tutkia, miten asiakkaiden oma-aloitteisuutta saa-taisiin lisättyä, kuinka monisairaat asiakkaat saataisiin kiinnostumaan itsehoidosta, miten miehet saataisiin aktivoitua myös pisteen käyttäjiksi ja kuinka asiakkaiden ikä, kulttuuri ja koulutustausta tulisi huomioida esimerkiksi tarjotussa aineistossa.
Avainsanat: tutkimus, itsehoito, päivystys, sairaanhoitajat, terveys, terveyden edistäminen, potilasneuvonta, terve-ysviestintä, kvalitatiivinen tutkimus
Penttilä, Hannes. Osaavat hyvin, mutta halukkuus heikompaa : Haartmanin sairaalan päivystyspoliklinikan triagesairaanhoitajien kokemuksia potilaiden itsehoitopisteen käy-töstä.
Syksy 2011. 35 sivua, 3 liitettä.
Diakonia- ammattikorkeakoulu. Diak Etelä. Hoitotyön koulutusohjelma. Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto. Sairaanhoitaja (AMK)
Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää triagesairaanhoitajien näkemyksiä ja ko-kemuksia Haartmanin sairaalan päivystyspoliklinikan itsehoitopisteestä ja sen käytöstä. Tutkimustulosten oli tarkoitus tarjota aineistoa itsehoitopisteen kehittämiseen.
Tutkimus oli laadullinen ja aineiston keruu toteutui keväällä 2011. Tutkimus toteutettiin päivystyspoliklinikan triagehoitajille (n=20) suunnatulla kyselyllä, jossa oli yhdeksän avointa kysymystä, sekä lyhyt kysymys vastaajan työuran pituudesta. Aineiston käsitel-tiin laadullisen aineiston sisällönanalyysillä.
Tutkimuksen tulosten perusteella itsehoitopiste oli tarpeellisempi terveyskeskusolosuh-teissa kuin sairaalapäivystyksessä. Pisteen tärkeimpänä tehtävänä nähtiin verenpaineen mittausmahdollisuus, motivointi itsehoitoon ja erilaisen mukaan otettavan informaation tarjonta. Itsehoitopisteen olemassaolosta kerrottiin asiakkaille jonkin verran, lyhyemmän työuran tehneet hoitajat jakoivat tietoa selvästi aktiivisemmin kuin kokeneemmat. Asiakkaat osaavat käyttää tulosten mukaan pistettä, mutta eivät oma-aloitteisesti sitä tee. Lisäksi ne, joilla on eniten terveysongelmia, käyttävät pistettä vähiten. Asiakkaat eivät luota esimerkiksi itse mitattuun verenpaineeseen, vaan haluavat, että hoitaja tekee sen. Pisteen terveyttä edistävä vaikutus nähtiin itsehoidon motivoinnin lisääjänä. Naiset ovat selkeästi aktiivisempia pisteen käyttäviä kuin miehet. Muina tekijöinä, jotka saat-tavat vaikuttaa pisteen käyttöhalukkuuteen, näkyivät kulttuuri, ikä sekä koulutustausta. Kehittämisehdotuksina toivottiin, että Itsehoitopiste suunnattaisiin enemmän terveys-keskuksen asiakkaille.
Laadullisena jatkotutkimuksena voisi tutkia, miten asiakkaiden oma-aloitteisuutta saa-taisiin lisättyä, kuinka monisairaat asiakkaat saataisiin kiinnostumaan itsehoidosta, miten miehet saataisiin aktivoitua myös pisteen käyttäjiksi ja kuinka asiakkaiden ikä, kulttuuri ja koulutustausta tulisi huomioida esimerkiksi tarjotussa aineistossa.
Avainsanat: tutkimus, itsehoito, päivystys, sairaanhoitajat, terveys, terveyden edistäminen, potilasneuvonta, terve-ysviestintä, kvalitatiivinen tutkimus