Isien tasa-arvo erotilanteessa : Käytännöt Suomessa ja Ruotsissa
Yliniemi, Minna; Laitinen, Johanna (2011)
Yliniemi, Minna
Laitinen, Johanna
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815924
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815924
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli saada aikaan katsaus vanhempien tasa-arvon toteutumista lastensa huoltajina ja kasvattajina eron jälkeen Suomessa ja Ruotsissa. Tavoitteena oli saada selville niitä toimenpiteitä, joilla isyyttä on tuettu niin, että huoltajuus ja aktiivinen osallistuminen lasten elämään jatkuvat myös eron jälkeen. Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan tilannetta erityisesti isän näkökulmasta. Opinnäytetyöhön on koottu etuuksia ja toimenpiteitä, joiden avulla tasa-arvoista isyyttä on toteutettu sekä sitä, miten isien tasa-arvon toteutumista on erotilanteessa ja sen jälkeen tuettu.
Teoriapohjana opinnäytetyössä on käytetty isyyttä ja sen merkitystä lapsen kehitykselle, tasa-arvoa, eroa ja isyyttä sekä kiintymyssuhdeteoriaa.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoima vuosina 2010–2011 toteutettu Tasa-arvoa erovanhemmuuteen – isät pois paitsiosta -projekti. Projektin taholta esitettiin toivomus kansainvälisestä tutkimuksesta ja Suomen rinnalle on valittu Ruotsi siksi, että molempien maiden yhteiskunnan rakenteet ovat lähellä toisiaan. Lisäksi tilastojen pohjalta näytti siltä, että isien tasa-arvo on parempi eron jälkeen Ruotsissa kuin Suomessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Työhön on koottu aineistoa monesta eri lähteestä sekä Suomesta että Ruotsista. Kerätty aineisto on luokiteltu siten, että molempien maiden aineistot ovat vertailukelpoisia keskenään.
Keskeisimpinä tutkimustuloksina tuli esille, että Ruotsissa tuetaan isyyttä varhaisessa vaiheessa julkisen ja kolmannen sektorin toimesta, kun taas Suomessa tukitoimet kohdistuvat eron jälkeiseen aikaan kolmannen sektorin toimesta. Ruotsissa tilastot osoittivat, että isät käyttävät vanhempainvapaata huomattavasti enemmän Suomeen verrattuna, sekä vuorotteluasuminen on eron jälkeen yleisempi lapsen asumismuoto. Lainsäädännön ja etuisuuksien avulla isyys näyttää muodostuvan tasa-arvoisemmaksi eron jälkeen.
Teoriapohjana opinnäytetyössä on käytetty isyyttä ja sen merkitystä lapsen kehitykselle, tasa-arvoa, eroa ja isyyttä sekä kiintymyssuhdeteoriaa.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Lahden ammattikorkeakoulun hallinnoima vuosina 2010–2011 toteutettu Tasa-arvoa erovanhemmuuteen – isät pois paitsiosta -projekti. Projektin taholta esitettiin toivomus kansainvälisestä tutkimuksesta ja Suomen rinnalle on valittu Ruotsi siksi, että molempien maiden yhteiskunnan rakenteet ovat lähellä toisiaan. Lisäksi tilastojen pohjalta näytti siltä, että isien tasa-arvo on parempi eron jälkeen Ruotsissa kuin Suomessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Työhön on koottu aineistoa monesta eri lähteestä sekä Suomesta että Ruotsista. Kerätty aineisto on luokiteltu siten, että molempien maiden aineistot ovat vertailukelpoisia keskenään.
Keskeisimpinä tutkimustuloksina tuli esille, että Ruotsissa tuetaan isyyttä varhaisessa vaiheessa julkisen ja kolmannen sektorin toimesta, kun taas Suomessa tukitoimet kohdistuvat eron jälkeiseen aikaan kolmannen sektorin toimesta. Ruotsissa tilastot osoittivat, että isät käyttävät vanhempainvapaata huomattavasti enemmän Suomeen verrattuna, sekä vuorotteluasuminen on eron jälkeen yleisempi lapsen asumismuoto. Lainsäädännön ja etuisuuksien avulla isyys näyttää muodostuvan tasa-arvoisemmaksi eron jälkeen.