Vantaan ylä-ja yhtenäiskoulujen koulukuraattoreiden kokemuksia kunniaväkivallasta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskuudessa
Karvinen, Tanja; Sipilä, Eija (2011)
Karvinen, Tanja
Sipilä, Eija
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815906
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815906
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Karvinen, Tanja & Sipilä, Eija. Vantaan ylä- ja yhtenäiskoulujen koulukuraatto-reiden kokemuksia kunniaväkivallasta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskuudessa. Diak Etelä, Järvenpää, syksy 2011, 89 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Vantaan ylä- ja yhtenäiskoulu-jen koulukuraattoreiden kokemuksia kunniaväkivallasta maahanmuuttajataus-taisten oppilaiden keskuudessa. Pyrimme myös saamaan tietoa kuraattoreiden valmiuksista tunnistaa ja kohdata kunniaväkivaltaa sekä selvittää, millaisia yh-teistyöverkostoja koulumaailmassa toivotaan kunniaväkivallan tunnistamiseen, siihen puuttumiseen ja sen ehkäisemiseen liittyen. Maahanmuuton lisääntyessä yhteiskuntamme on viime vuosikymmenien aikana muuttunut monikulttuuriseksi, jonka seurauksena viranomaisten on tärkeää tunnistaa eri kulttuureihin liittyviä erityispiirteitä ja niiden mukanaan tuomia haasteita.
Kunniaväkivalta on suomalaisessa yhteiskunnassa suhteellisen uusi ja monelle vieras ilmiö, jolla on omat erityispiirteensä. Kunniaväkivalta on hyvin moniulotteinen ilmiö, joka liitetään yleensä yhteisöllisiin kulttuureihin ja patriarkaaliseen arvomaailmaan. Yhteisöllisen kunniakäsityksen mukaan yksilön sopimaton käytös häpäisee koko yhteisön. Kunniaväkivalta liittyy aina sukupuolimoraaliin, jossa naisen siveellisen käytöksen katsotaan muodostavan pohjan miehen ja koko yhteisön kunnialle.
Tutkimuksemme oli luonteeltaan laadullinen ja menetelmäksi valitsimme puoli-strukturoidun teemahaastattelun. Tutkimusta varten haastattelimme kuutta Vantaan ylä- ja yhtenäiskoulun koulukuraattoria. Oppivelvollisuuden myötä kouluilla on keskeinen rooli kunniaväkivallan tunnistamisessa sekä maahanmuuttajataustaisten lasten ja -nuorten integraation tukemisessa.
Kaikki haastattelemamme kuraattorit olivat työssään kohdanneet kunniaväkivaltaa tai tilanteita, joissa heillä oli herännyt epäilys mahdollisesta kunniaväkivallasta. Viisi kuraattoria kuudesta koki valmiutensa kunniaväkivallan tunnistamiseen riittäviksi. Kuraattorit kokivat yhteistyön tekeminen eri tahojen kanssa keskeiseksi tekijäksi kunniaväkivallan ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa. Keskeiseksi ennaltaehkäiseväksi keinoksi koettiin sekä maahanmuuttajaoppilaiden että heidän vanhempiensa tiedottaminen suomalaisen yhteiskunnan toimintatavoista ja lainsäädännöstä.
Asiasanat: koulukuraattori, kunniaväkivalta, kunniakulttuuri, maahanmuuttaja, monikulttuurisuus
Karvinen, Tanja & Sipilä, Eija. Vantaan ylä- ja yhtenäiskoulujen koulukuraatto-reiden kokemuksia kunniaväkivallasta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskuudessa. Diak Etelä, Järvenpää, syksy 2011, 89 s., 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Vantaan ylä- ja yhtenäiskoulu-jen koulukuraattoreiden kokemuksia kunniaväkivallasta maahanmuuttajataus-taisten oppilaiden keskuudessa. Pyrimme myös saamaan tietoa kuraattoreiden valmiuksista tunnistaa ja kohdata kunniaväkivaltaa sekä selvittää, millaisia yh-teistyöverkostoja koulumaailmassa toivotaan kunniaväkivallan tunnistamiseen, siihen puuttumiseen ja sen ehkäisemiseen liittyen. Maahanmuuton lisääntyessä yhteiskuntamme on viime vuosikymmenien aikana muuttunut monikulttuuriseksi, jonka seurauksena viranomaisten on tärkeää tunnistaa eri kulttuureihin liittyviä erityispiirteitä ja niiden mukanaan tuomia haasteita.
Kunniaväkivalta on suomalaisessa yhteiskunnassa suhteellisen uusi ja monelle vieras ilmiö, jolla on omat erityispiirteensä. Kunniaväkivalta on hyvin moniulotteinen ilmiö, joka liitetään yleensä yhteisöllisiin kulttuureihin ja patriarkaaliseen arvomaailmaan. Yhteisöllisen kunniakäsityksen mukaan yksilön sopimaton käytös häpäisee koko yhteisön. Kunniaväkivalta liittyy aina sukupuolimoraaliin, jossa naisen siveellisen käytöksen katsotaan muodostavan pohjan miehen ja koko yhteisön kunnialle.
Tutkimuksemme oli luonteeltaan laadullinen ja menetelmäksi valitsimme puoli-strukturoidun teemahaastattelun. Tutkimusta varten haastattelimme kuutta Vantaan ylä- ja yhtenäiskoulun koulukuraattoria. Oppivelvollisuuden myötä kouluilla on keskeinen rooli kunniaväkivallan tunnistamisessa sekä maahanmuuttajataustaisten lasten ja -nuorten integraation tukemisessa.
Kaikki haastattelemamme kuraattorit olivat työssään kohdanneet kunniaväkivaltaa tai tilanteita, joissa heillä oli herännyt epäilys mahdollisesta kunniaväkivallasta. Viisi kuraattoria kuudesta koki valmiutensa kunniaväkivallan tunnistamiseen riittäviksi. Kuraattorit kokivat yhteistyön tekeminen eri tahojen kanssa keskeiseksi tekijäksi kunniaväkivallan ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa. Keskeiseksi ennaltaehkäiseväksi keinoksi koettiin sekä maahanmuuttajaoppilaiden että heidän vanhempiensa tiedottaminen suomalaisen yhteiskunnan toimintatavoista ja lainsäädännöstä.
Asiasanat: koulukuraattori, kunniaväkivalta, kunniakulttuuri, maahanmuuttaja, monikulttuurisuus