Natriumnäytteen säilyvyys
Näveri, Irina (2011)
Näveri, Irina
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815905
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815905
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tärkein elimistön nesteiden elektrolyytti natrium on välttämätön aineenvaihdunnan toiminnalle. Plasman natriumpitoisuus on yleisin tutkimusmääritys neste-elektrolyyttitasapainon seurannassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää säilyykö liti-umhepariinigeeliputkeen otetun laskimoverinäytteen natriumpitoisuus plasmassa, kun näyteputki säilytetään ensimmäisen mittauksen jälkeen kaksi vuorokautta kylmähuo-neessa. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen, kokeellinen tutkimus.
Tutkimusaineisto koostui Pohjois-Kymen sairaalan viidestäkymmenestä potilaiden aa-mukierroksella otetuista natriumnäytteistä. Yhden henkilön näytteestä tehtiin kaikkiaan kolme natriumpitoisuusmittausta tutkimuksen ensimmäisenä, toisena ja kolmantena aamupäivänä. Mittaustuloksista määritettiin Excel-ohjelmalla tilastollisia tunnuslukuja ja niiden perusteella aineiston jakauma. Näyteryhmille laskettiin tulosten välille korrelaatiokertoimet ja piirrettiin hajontakuviot. Aineiston jakauman perustella vertailevien näyteryhmien tulokset testattiin parittaisella t-testillä.
Tässä opinnäytetyössä saatujen tulosten mukaan litiumhepariinigeeliputkeen otetun laskimoverinäytteen natriumpitoisuus plasmassa säilyy, kun näyteputki säilytetään kyl-mähuoneessa. Litiumhepariinigeeliputken sentrifugoidun näytteen säilyttäminen ei muuta natriumtulosta merkittävästi. Tulokset pysyvät tilastollisesti ja kliinisesti hyväksytyissä rajoissa. Jatkotutkimukseksi ehdotettiin selvittää näytenatriumpitoisuuden pienen muutoksen syytä.
Tärkein elimistön nesteiden elektrolyytti natrium on välttämätön aineenvaihdunnan toiminnalle. Plasman natriumpitoisuus on yleisin tutkimusmääritys neste-elektrolyyttitasapainon seurannassa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää säilyykö liti-umhepariinigeeliputkeen otetun laskimoverinäytteen natriumpitoisuus plasmassa, kun näyteputki säilytetään ensimmäisen mittauksen jälkeen kaksi vuorokautta kylmähuo-neessa. Tutkimusmenetelmänä oli kvantitatiivinen, kokeellinen tutkimus.
Tutkimusaineisto koostui Pohjois-Kymen sairaalan viidestäkymmenestä potilaiden aa-mukierroksella otetuista natriumnäytteistä. Yhden henkilön näytteestä tehtiin kaikkiaan kolme natriumpitoisuusmittausta tutkimuksen ensimmäisenä, toisena ja kolmantena aamupäivänä. Mittaustuloksista määritettiin Excel-ohjelmalla tilastollisia tunnuslukuja ja niiden perusteella aineiston jakauma. Näyteryhmille laskettiin tulosten välille korrelaatiokertoimet ja piirrettiin hajontakuviot. Aineiston jakauman perustella vertailevien näyteryhmien tulokset testattiin parittaisella t-testillä.
Tässä opinnäytetyössä saatujen tulosten mukaan litiumhepariinigeeliputkeen otetun laskimoverinäytteen natriumpitoisuus plasmassa säilyy, kun näyteputki säilytetään kyl-mähuoneessa. Litiumhepariinigeeliputken sentrifugoidun näytteen säilyttäminen ei muuta natriumtulosta merkittävästi. Tulokset pysyvät tilastollisesti ja kliinisesti hyväksytyissä rajoissa. Jatkotutkimukseksi ehdotettiin selvittää näytenatriumpitoisuuden pienen muutoksen syytä.