Asiakasrekisterin ja ilmoittautumisjärjestelmän käyttöönotto : case: Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu
Tanttu, Mika (2011)
Tanttu, Mika
Lahden ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815824
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112815824
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia tietojärjestelmän käyttöönottoprojektia ja sen onnistumista Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:ssä.
Työn teoriaosassa tarkastellaan projektinhallintaa, tietojärjestelmiä ja asiakkuudenhallintajärjestelmiä sekä tietojärjestelmän käyttöönottoprojektia. Tietojärjestelmän käyttöönotto voi olla hankala ja aikaa vievä prosessi. Se on kuitenkin olennainen prosessi takaamaan uuden kehitetyn järjestelmän onnistumisen organisaatiossa.
Asiakkuudenhallintajärjestelmät (CRM, Customer Relationship Management) ovat toimintaa yhdistäviä järjestelmiä joihin monet organisaation prosesseista kuten myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu on integroitu ja automatisoitu. Asiakkuudenhallintajärjestelmät on kehitetty parantamaan yrityksen asiakaslähtöisyyttä. Projektinhallinta on tiedon, taitojen, työkalujen ja tekniikoiden soveltamista projektin tehtäviin jotta projektille asetetut tavoitteet saavutetaan.
Opinnäytetyön empiirinen osuus koostuu kvalitatiivisesta tutkimuksesta joka suoritettiin syksyllä 2010 Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:lle. Opinnäytetyön avulla tutkitaan asiakasrekisterin ja ilmoittautumisjärjestelmän käyttöönottoa kohdeyrityksessä. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka onnistunut tietojärjestelmän käyttöönotto tulisi suorittaa loppukäyttäjän näkökulmasta. Lisäksi arvioidaan käyttöönoton onnistumista ja tutkitaan, mitkä riskit uhkaavat käyttöönottoprojektia ja mitä ominaisuuksia uuteen järjestelmään tulisi kehittää.
Tapaustutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että yrityksessä toteutettu asiakasrekisterin ja ilmoittautumisjärjestelmän käyttöönotto on tavoitteisiin nähden kokonaisuutena onnistunut. Projektin läpivientiin ja järjestelmällisyyteen oltiin erittäin tyytyväisiä. Teknisiltä ominaisuuksiltaan ja käytettävyydeltään järjestelmä on hyvä, vaikkakin jotkin ominaisuudet järjestelmästä vielä puuttuvat. Ongelmaksi koettiin työntekijöiden osallistumisen passiivisuus ja käyttökoulutuksen keskittyminen liiaksi yleistä käyttöä sivuaviin asioihin.
Työn teoriaosassa tarkastellaan projektinhallintaa, tietojärjestelmiä ja asiakkuudenhallintajärjestelmiä sekä tietojärjestelmän käyttöönottoprojektia. Tietojärjestelmän käyttöönotto voi olla hankala ja aikaa vievä prosessi. Se on kuitenkin olennainen prosessi takaamaan uuden kehitetyn järjestelmän onnistumisen organisaatiossa.
Asiakkuudenhallintajärjestelmät (CRM, Customer Relationship Management) ovat toimintaa yhdistäviä järjestelmiä joihin monet organisaation prosesseista kuten myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu on integroitu ja automatisoitu. Asiakkuudenhallintajärjestelmät on kehitetty parantamaan yrityksen asiakaslähtöisyyttä. Projektinhallinta on tiedon, taitojen, työkalujen ja tekniikoiden soveltamista projektin tehtäviin jotta projektille asetetut tavoitteet saavutetaan.
Opinnäytetyön empiirinen osuus koostuu kvalitatiivisesta tutkimuksesta joka suoritettiin syksyllä 2010 Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:lle. Opinnäytetyön avulla tutkitaan asiakasrekisterin ja ilmoittautumisjärjestelmän käyttöönottoa kohdeyrityksessä. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka onnistunut tietojärjestelmän käyttöönotto tulisi suorittaa loppukäyttäjän näkökulmasta. Lisäksi arvioidaan käyttöönoton onnistumista ja tutkitaan, mitkä riskit uhkaavat käyttöönottoprojektia ja mitä ominaisuuksia uuteen järjestelmään tulisi kehittää.
Tapaustutkimuksen tuloksien perusteella voidaan todeta, että yrityksessä toteutettu asiakasrekisterin ja ilmoittautumisjärjestelmän käyttöönotto on tavoitteisiin nähden kokonaisuutena onnistunut. Projektin läpivientiin ja järjestelmällisyyteen oltiin erittäin tyytyväisiä. Teknisiltä ominaisuuksiltaan ja käytettävyydeltään järjestelmä on hyvä, vaikkakin jotkin ominaisuudet järjestelmästä vielä puuttuvat. Ongelmaksi koettiin työntekijöiden osallistumisen passiivisuus ja käyttökoulutuksen keskittyminen liiaksi yleistä käyttöä sivuaviin asioihin.