Kroonisesti kipuilevien kehotietoinen ryhmäliikunta osana työfysioterapiaa
Tarssanen, Anne-Maria; Härkönen, Sari (2011)
Tarssanen, Anne-Maria
Härkönen, Sari
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112515563
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112515563
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia asiakkaiden kokemusten kautta, kuinka kehotietoisella ryhmälii-kunnalla voidaan vaikuttaa kroonisen kivun tunteen hallintaan ja mitkä ohjausmenetelmät tukevat keho-tietoisuuden vahvistumista. Työn ohessa syntyi tuntisuunnitelmina ideoita kehotietoisen liikunnan oh-jaajalle käyttöön. Yhteistyökumppanina oli Soisalon työterveyshuolto, jonka työfysioterapeutit valitsivat osallistujat liikuntaryhmään asiakkaistaan heidän kroonisten kipuoireiden perusteella. Fysioterapeut-tiopiskelijat Titta Husu ja Minna Sujala ovat tutkineet omassa opinnäytetyössään (Kehotietoisen liikun-nan vaikutus krooniseen kipuun, vaikutus kivun intensiteettiin ja toiminnan tasoon) tämän kehotietoisen ryhmäliikunnan vaikutusta asiakkaiden kivun määrään.
Teoria osuudessa on avattu kehotietoisuutta, oppimista ja ohjausmenetelmiä kirjallisuuteen perustuen. Kehotietoisuus rakentuu kehosta, ruumiista ja ymmärryksestä omaa kehoa kohtaan. Oppimisessa koros-tuu turvallisen oppimisympäristön ja harjoittelun merkitys, jonka ohjaus tapahtuu kehoa kuunnellen. Ohjauksessa pyritään huomioimaan jokainen yksilöllisesti ryhmän jäsenenä.
Työn käytännön toteutus tapahtui kymmenen kerran ryhmänohjauksena Pieksämäellä, jotka olivat vii-koittain ja kestivät 1h 15 min kerrallaan. Ryhmäläisiä oli kahdeksan. Ryhmätapaamisten runko oli joka kerralla yhtenäinen ja tuntisuunnitelmat rakentuivat teoriaosuudessa avattujen kehotietoisuuden perus-osien teemojen ympärille. Tapaamisissa annettiin aikaa yhteiselle keskustelulle ja kokemusten jakamisel-le, jaettiin tietoa kehotietoisuudesta teorian ja harjoitteiden avulla. Tapaamiset päätettiin rentoutumiseen. Lisäksi ryhmäläiset saivat kotiharjoitteita ja antoivat palautetta joka kerralta kirjallisesti omista kehossa heränneistä tuntemuksista.
Saatujen tulosten mukaan kehotietoisilla harjoitteilla ja rentoutumisella voidaan lisätä kehontuntemusta ja vaikuttaa helpottavasti kivun oireiden hallintaan, myös ryhmän avoimella tunnelmalla on yhteys ver-taistukeen. Tulosten perustella voitiin päätellä, että kroonisesti kipuileville asiakkaille on hyötyä kehotie-toisesta ryhmäliikunnasta osana työfysioterapiaa.
Teoria osuudessa on avattu kehotietoisuutta, oppimista ja ohjausmenetelmiä kirjallisuuteen perustuen. Kehotietoisuus rakentuu kehosta, ruumiista ja ymmärryksestä omaa kehoa kohtaan. Oppimisessa koros-tuu turvallisen oppimisympäristön ja harjoittelun merkitys, jonka ohjaus tapahtuu kehoa kuunnellen. Ohjauksessa pyritään huomioimaan jokainen yksilöllisesti ryhmän jäsenenä.
Työn käytännön toteutus tapahtui kymmenen kerran ryhmänohjauksena Pieksämäellä, jotka olivat vii-koittain ja kestivät 1h 15 min kerrallaan. Ryhmäläisiä oli kahdeksan. Ryhmätapaamisten runko oli joka kerralla yhtenäinen ja tuntisuunnitelmat rakentuivat teoriaosuudessa avattujen kehotietoisuuden perus-osien teemojen ympärille. Tapaamisissa annettiin aikaa yhteiselle keskustelulle ja kokemusten jakamisel-le, jaettiin tietoa kehotietoisuudesta teorian ja harjoitteiden avulla. Tapaamiset päätettiin rentoutumiseen. Lisäksi ryhmäläiset saivat kotiharjoitteita ja antoivat palautetta joka kerralta kirjallisesti omista kehossa heränneistä tuntemuksista.
Saatujen tulosten mukaan kehotietoisilla harjoitteilla ja rentoutumisella voidaan lisätä kehontuntemusta ja vaikuttaa helpottavasti kivun oireiden hallintaan, myös ryhmän avoimella tunnelmalla on yhteys ver-taistukeen. Tulosten perustella voitiin päätellä, että kroonisesti kipuileville asiakkaille on hyötyä kehotie-toisesta ryhmäliikunnasta osana työfysioterapiaa.