Fyysisen ympäristön esteettömyyden kartoitus Kuopion opiskelija-asunnoista : Housing Enabler -arviointimenetelmällä
Martikainen, Sirpa; Jaakkola, Minna (2011)
Martikainen, Sirpa
Jaakkola, Minna
Savonia-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415459
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415459
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida miten Kuopion opiskelija-asunnot soveltuvat erilaisille käyt-täjille ja miten näissä asunnoissa fyysisen ympäristön esteettömyys toteutui. Asuntojen arvioinnissa käytettiin Nordic Housing Enabler – mittaria, joka on fyysisen esteettömyyden arviointimenetelmä. Tutkimuksen taustalla oli ”Esteetön opintopolku työelämään”-projekti ja toimeksiantajana Kuopion Opiskelija-asunnot Oy.
Tutkimuksen alussa käsiteltiin toimintaterapian näkökulmasta fyysisen ympäristön esteettömyyttä sekä Design for all- periaatetta. Tutkimusaiheen tarkastelun viitekehyksenä oli PEO-malli, joka käsittää yksilön, ympäristön ja toiminnallisuuden välisen suhteen. Ympäristöä käsiteltiin fyysisen ympäristön ja sen esteettömyyden näkökulmasta. Rakennettua ympäristöä tarkasteltiin Design for all -periaatteen ja rakennuksen esteettömän saavutettavuuden mukaisesti.
Tutkimukseen valittiin yhteensä 15 opiskelija-asuntoa Iso- Fillarin ja Turontalon kiinteistöistä. Asuntojen mittaustuloksia vertailtiin Housing Enabler- arviointimenetelmään kuuluvan tietokoneoh-jelman laskemien esteellisyyspisteiden perusteella. Vertailussa huomioitiin toimintakykyprofiilit erilaisille käyttäjille.
Tutkimuksessa havaittiin suurimpien esteettömyysongelmien olevan sisätiloissa korkealle sijoitetut kaapit sekä saniteettitiloissa puuttuvat tukikahvat, ulkotiloissa postilaatikoiden sijoittaminen korkealle sekä sisäänkäynneissä nopeasti sulkeutuvat ja ilman avausjärjestelmää olevat ovet. Toiminta-kykyprofiileittain esteettömyysongelmia esiintyi eniten pyörätuolia tai kävelyapuvälineitä käyttävälle henkilölle sekä lisäksi henkilöllä, joilla on osittaisia puutoksia yläraajojen toimintakyvyssä tai tasa-painovaikeuksia. Kummassakin kiinteistössä esteellisyyspisteitä kertyi vähiten kuulovammaiselle henkilölle.
Tutkimustulosten pohjalta on esitetty konkreettisia parannusehdotuksia fyysisen esteettömyyden toteuttamiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää muissa Kuopion Opiskelija-asuntojen kohteissa, kuten korjausrakentamisessa sekä uusien rakennushankkeiden suunnittelussa.
Tutkimuksen alussa käsiteltiin toimintaterapian näkökulmasta fyysisen ympäristön esteettömyyttä sekä Design for all- periaatetta. Tutkimusaiheen tarkastelun viitekehyksenä oli PEO-malli, joka käsittää yksilön, ympäristön ja toiminnallisuuden välisen suhteen. Ympäristöä käsiteltiin fyysisen ympäristön ja sen esteettömyyden näkökulmasta. Rakennettua ympäristöä tarkasteltiin Design for all -periaatteen ja rakennuksen esteettömän saavutettavuuden mukaisesti.
Tutkimukseen valittiin yhteensä 15 opiskelija-asuntoa Iso- Fillarin ja Turontalon kiinteistöistä. Asuntojen mittaustuloksia vertailtiin Housing Enabler- arviointimenetelmään kuuluvan tietokoneoh-jelman laskemien esteellisyyspisteiden perusteella. Vertailussa huomioitiin toimintakykyprofiilit erilaisille käyttäjille.
Tutkimuksessa havaittiin suurimpien esteettömyysongelmien olevan sisätiloissa korkealle sijoitetut kaapit sekä saniteettitiloissa puuttuvat tukikahvat, ulkotiloissa postilaatikoiden sijoittaminen korkealle sekä sisäänkäynneissä nopeasti sulkeutuvat ja ilman avausjärjestelmää olevat ovet. Toiminta-kykyprofiileittain esteettömyysongelmia esiintyi eniten pyörätuolia tai kävelyapuvälineitä käyttävälle henkilölle sekä lisäksi henkilöllä, joilla on osittaisia puutoksia yläraajojen toimintakyvyssä tai tasa-painovaikeuksia. Kummassakin kiinteistössä esteellisyyspisteitä kertyi vähiten kuulovammaiselle henkilölle.
Tutkimustulosten pohjalta on esitetty konkreettisia parannusehdotuksia fyysisen esteettömyyden toteuttamiseen. Tuloksia voidaan hyödyntää muissa Kuopion Opiskelija-asuntojen kohteissa, kuten korjausrakentamisessa sekä uusien rakennushankkeiden suunnittelussa.