Jopo-toiminnalla tukea elämänhallintaan
Aalto, Enni (2011)
Aalto, Enni
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415448
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415448
Tiivistelmä
Tutkimuksen lähtökohtana oli selvittää onko joustavalla perusopetuksella (jopo-toiminta) merkitystä nuorten elämänhallinnan tukemisessa sekä mitkä tekijät joustavassa perusopetuksessa tukevat nuorten elämänhallintaa. Tutkimukseen osallistuneilla nuorilla on jossain vaiheessa nuoruutta elämänhallinta heikentynyt. Käsittelen tässä tutkimuksessa elämänhallinnan ongelmia itsetunto-ongelmina, koulupois-saoloina, oppimisen ongelmina sekä koulu- ja elämänasenteen heikkoutena.
Elämänhallinnan heikentyminen peruskouluaikana johtaa pahimmassa tapauksessa koulupudokkuuteen, jolla tarkoitetaan tilannetta, jossa nuori jää ilman peruskoulun päättötodistusta. Laajemmassa mittakaa-vassa tarkasteltuna koulupudokkuudella tarkoitetaan myös tilannetta, jossa nuori ai hakeudu toisen as-teen opintoihin tai keskeyttää opinnot ennen tutkinnon täyttymistä. Jopo-toiminnan yhtenä perustavoit-teena onkin ehkäistä koulupudokkuutta ja mahdollista tulevaa syrjäytymistä työelämästä.
Tutkin tässä opinnäytteessäni erästä jopo-ryhmää ja heidän elämänhallinnan vahvistumistaan jopo-opiskelun myötä. Tutkimuksen toteutin yksilöllisin teemahaastatteluin. Tallensin haastattelut nauhurille, minkä jälkeen litteroin materiaalin varsinaisen luokittelun aikaansaamiseksi. Haastattelin seitsemää (7) jopo-nuorta.
Tutkimus osoittaa, että jopo-toimintaan rakentuvilla toimintakulttuureilla yhteisöllisyydellä sekä toimin-nallisuudella on vaikutusta nuorten elämänhallintaa vahvistavana tekijänä. Tutkimus antaa selkeää näyt-töä siitä, miten oppilaat hyötyivät yhteisöllisestä toimintakulttuurista: aikuisten tuesta, luokkatovereiden kannustamisesta pienryhmä-ympäristössä, tiiviistä
koulu-koti-yhteistyöstä. Toiminnallinen kulttuuri näyttäytyi kouluarkea elävöittävillä elementeillä, kuten leirikoulutoiminnalla, työpaikkaopiskelulla sekä muilla toiminnallisilla osioilla, kuten luokan pikkujouluilla sekä pelipäivillä.
Elämänhallinnan heikentyminen peruskouluaikana johtaa pahimmassa tapauksessa koulupudokkuuteen, jolla tarkoitetaan tilannetta, jossa nuori jää ilman peruskoulun päättötodistusta. Laajemmassa mittakaa-vassa tarkasteltuna koulupudokkuudella tarkoitetaan myös tilannetta, jossa nuori ai hakeudu toisen as-teen opintoihin tai keskeyttää opinnot ennen tutkinnon täyttymistä. Jopo-toiminnan yhtenä perustavoit-teena onkin ehkäistä koulupudokkuutta ja mahdollista tulevaa syrjäytymistä työelämästä.
Tutkin tässä opinnäytteessäni erästä jopo-ryhmää ja heidän elämänhallinnan vahvistumistaan jopo-opiskelun myötä. Tutkimuksen toteutin yksilöllisin teemahaastatteluin. Tallensin haastattelut nauhurille, minkä jälkeen litteroin materiaalin varsinaisen luokittelun aikaansaamiseksi. Haastattelin seitsemää (7) jopo-nuorta.
Tutkimus osoittaa, että jopo-toimintaan rakentuvilla toimintakulttuureilla yhteisöllisyydellä sekä toimin-nallisuudella on vaikutusta nuorten elämänhallintaa vahvistavana tekijänä. Tutkimus antaa selkeää näyt-töä siitä, miten oppilaat hyötyivät yhteisöllisestä toimintakulttuurista: aikuisten tuesta, luokkatovereiden kannustamisesta pienryhmä-ympäristössä, tiiviistä
koulu-koti-yhteistyöstä. Toiminnallinen kulttuuri näyttäytyi kouluarkea elävöittävillä elementeillä, kuten leirikoulutoiminnalla, työpaikkaopiskelulla sekä muilla toiminnallisilla osioilla, kuten luokan pikkujouluilla sekä pelipäivillä.