Kehotietoisen liikunnan vaikutus krooniseen kipuun. : Vaikutus intensiteettiin ja toiminnantasoon.
Sujala, Minna; Husu, Titta (2011)
Sujala, Minna
Husu, Titta
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415400
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme tilaaja, Soisalon työterveys, on tilannut kaksi toisiinsa liittyvää opinnäytetyötä, Kroonisesti kipuilevien kehotietoinen liikunta osana työfysioterapiaa ja Kehotietoisen liikunnan vaikutus krooniseen kipuun. Opinnäytetyömme tarkoitus on tutkia kehotietoisen liikunnan vaikutusta toiminnan tasoon ja kivun intensiteettiin. Opinnäytetyömme on kvantitatiivinen.
Toinen opinnäytetyöpari ohjasi Pieksämäellä keväällä 2011 kymmenen kertaa kehotietoisen liikunnan ryhmää. Ryhmä koostui Soisalon työterveyden asiakkaista, joilla kipu oli kroonistunut eli kestänyt yli 3 kuukautta. Ryhmään osallistui kuusi naista, joiden ikä vaihteli 46–59 ikävuoden välillä. Ryhmän ensimmäisellä ja viimeisellä tapaamiskerralla suoritimme alku- ja loppumittaukset. Kivun intensiteettiä mittasimme VAS-kipujanalla, toiminnantasoa PFK-mittarilla ja mahdollisia muuttujia esitietolomakkeella. Mittareista saadut tulokset sekä tiedot muuttujista keräsimme Excel-taulukko-ohjelman avulla taulukkomuotoon ja pohdimme siitä saatuja tuloksia. Opinnäytetyömme tuloksia vertasimme vastaaviin tutkimuksiin.
Tutkimuksen tuloksena kaikilla tutkimukseen osallistuneilla kivun intensiteetti väheni VAS-kipujanalla mitattuna ja toiminnantaso parani PFK-mittarilla mitattuna. Kivun intensiteetti väheni 13,2 % - 67,3 % (ka 40,3 %) ja toiminnantaso parani 28,6 % - 50 % (ka 34,8 %).
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että kehotietoisesta liikunnasta voi olla hyötyä kroonisesta kivusta kärsiville. Tutkimuksen luotettavuus ja yleistettävyys ovat heikkoja osallistujien heterogeenisyyden ja osallistujamäärän pienuuden vuoksi.
Toinen opinnäytetyöpari ohjasi Pieksämäellä keväällä 2011 kymmenen kertaa kehotietoisen liikunnan ryhmää. Ryhmä koostui Soisalon työterveyden asiakkaista, joilla kipu oli kroonistunut eli kestänyt yli 3 kuukautta. Ryhmään osallistui kuusi naista, joiden ikä vaihteli 46–59 ikävuoden välillä. Ryhmän ensimmäisellä ja viimeisellä tapaamiskerralla suoritimme alku- ja loppumittaukset. Kivun intensiteettiä mittasimme VAS-kipujanalla, toiminnantasoa PFK-mittarilla ja mahdollisia muuttujia esitietolomakkeella. Mittareista saadut tulokset sekä tiedot muuttujista keräsimme Excel-taulukko-ohjelman avulla taulukkomuotoon ja pohdimme siitä saatuja tuloksia. Opinnäytetyömme tuloksia vertasimme vastaaviin tutkimuksiin.
Tutkimuksen tuloksena kaikilla tutkimukseen osallistuneilla kivun intensiteetti väheni VAS-kipujanalla mitattuna ja toiminnantaso parani PFK-mittarilla mitattuna. Kivun intensiteetti väheni 13,2 % - 67,3 % (ka 40,3 %) ja toiminnantaso parani 28,6 % - 50 % (ka 34,8 %).
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että kehotietoisesta liikunnasta voi olla hyötyä kroonisesta kivusta kärsiville. Tutkimuksen luotettavuus ja yleistettävyys ovat heikkoja osallistujien heterogeenisyyden ja osallistujamäärän pienuuden vuoksi.