ACL-rekonstruktion jälkeinen lihasvoiman palautuminen ja tämän vaikutus kävelyyn ja tasapainoon
Leivo, Onni; Härmäläinen, Juhani (2011)
Leivo, Onni
Härmäläinen, Juhani
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415397
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415397
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin ACL-rekonstruktion vaikutusta reisilihasvoimiin ja niiden vaikutusta kävelyyn ja tasapainoon noin vuoden jälkeen operaatiosta. Tutkimuksen tarkoituksena oli pyrkiä selvittämään, miten ACL-rekonstruktion jälkeen yksilöiden reisilihasvoimat olivat palautuneet suhteessa leikkaamattomaan alaraajaan sekä mahdollisten reisilihasten puolierojen vaikutusta alaraajojen toimintaan.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Porin Lääkäritalo Oy:n kanssa. Tutkimusryhmä oli laajuudeltaan kuusi henkilöä, joista kolme oli miehiä ja kolme oli naisia. Henkilöt saatiin Lääkäritalo Oy:n potilasrekisteristä. Tutkimushenkilöt olivat läpikäyneet ACL-rekonstruktion ja kuntoutuneet operaatiosta vähintään yhden vuoden. Henkilöille lähetettiin subjektiivinen kyselylomake, jossa tiedusteltiin polven nykyistä tilaa ja subjektiivisia kokemuksia kuntoutumisesta. Tutkimushenkilöt suorittivat etu- ja takareisien isometrisen maksimaalisen lihasvoimatestin, kävelyanalyysin ja tasapainotestin. Reisilihasten maksimivoimatestauksessa käytettiin HUR-lihasvoima-testauslaitetta. Kävelyn analysointi suoritettiin GAITRite-kävelyanalyysijärjestelmän avulla. Tasapainoa puolestaan testattiin sovelletun Y-SEBT-tasapainotestin avulla.
Jokaisen tutkimushenkilön mittaustulokset lihasvoimatestauksesta, kävelyanalyysista ja tasapainotestistä taulukoitiin ja havainnollistettiin kaaviokuvin. Lihasvoimamittaustuloksista huomioitiin yksilöiden alaraajojen etu- ja takareisilihasvoimakkuuksien välisiä suhteita. Kävelyanalyysin tuloksista tarkasteltiin yksilön askelkuvien perusteella alaraajojen kantaiskua, varvastyöntöä, painon jakautumista sekä yhden jalan tukivaiheen kestoa. Tasapainotestituloksiin kirjattiin jokaisen tutkimushenkilön alaraajojen kurotusetäisyydet sekä niiden väliset puolierot. Jokaisen henkilön testituloksia tarkasteltiin yksittäin case study –tyyppisesti.
Tutkimustuloksien perusteella ilmeni, että heikosti ACL-rekonstruktiosta palautuneiden henkilöiden m. quadriceps femoris-lihaksen heikkoudella ja kävelyssä ilmenneillä puolieroilla oli yhteys. Tutkimushenkilöillä heikosti palautunut leikatun alaraajan quadriceps-lihasvoima verrattuna leikkaamattomaan alaraajaan vaikutti olevan yhteydessä vaimentuneeseen kantaiskuun ja ylikorostuneeseen varvastyöntöön. Tutkimushenkilöiden huonot subjektiiviset kokemukset olivat verrannollisia leikatun alaraajan huonoon stabiliteettiin Y-SEBT-tasapainotestissä. Henkilöt, jotka kokivat epävarmuutta leikatussa alaraajassa, saivat heikompia tuloksia verrattuna leikkaamattomaan alaraajaan.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Porin Lääkäritalo Oy:n kanssa. Tutkimusryhmä oli laajuudeltaan kuusi henkilöä, joista kolme oli miehiä ja kolme oli naisia. Henkilöt saatiin Lääkäritalo Oy:n potilasrekisteristä. Tutkimushenkilöt olivat läpikäyneet ACL-rekonstruktion ja kuntoutuneet operaatiosta vähintään yhden vuoden. Henkilöille lähetettiin subjektiivinen kyselylomake, jossa tiedusteltiin polven nykyistä tilaa ja subjektiivisia kokemuksia kuntoutumisesta. Tutkimushenkilöt suorittivat etu- ja takareisien isometrisen maksimaalisen lihasvoimatestin, kävelyanalyysin ja tasapainotestin. Reisilihasten maksimivoimatestauksessa käytettiin HUR-lihasvoima-testauslaitetta. Kävelyn analysointi suoritettiin GAITRite-kävelyanalyysijärjestelmän avulla. Tasapainoa puolestaan testattiin sovelletun Y-SEBT-tasapainotestin avulla.
Jokaisen tutkimushenkilön mittaustulokset lihasvoimatestauksesta, kävelyanalyysista ja tasapainotestistä taulukoitiin ja havainnollistettiin kaaviokuvin. Lihasvoimamittaustuloksista huomioitiin yksilöiden alaraajojen etu- ja takareisilihasvoimakkuuksien välisiä suhteita. Kävelyanalyysin tuloksista tarkasteltiin yksilön askelkuvien perusteella alaraajojen kantaiskua, varvastyöntöä, painon jakautumista sekä yhden jalan tukivaiheen kestoa. Tasapainotestituloksiin kirjattiin jokaisen tutkimushenkilön alaraajojen kurotusetäisyydet sekä niiden väliset puolierot. Jokaisen henkilön testituloksia tarkasteltiin yksittäin case study –tyyppisesti.
Tutkimustuloksien perusteella ilmeni, että heikosti ACL-rekonstruktiosta palautuneiden henkilöiden m. quadriceps femoris-lihaksen heikkoudella ja kävelyssä ilmenneillä puolieroilla oli yhteys. Tutkimushenkilöillä heikosti palautunut leikatun alaraajan quadriceps-lihasvoima verrattuna leikkaamattomaan alaraajaan vaikutti olevan yhteydessä vaimentuneeseen kantaiskuun ja ylikorostuneeseen varvastyöntöön. Tutkimushenkilöiden huonot subjektiiviset kokemukset olivat verrannollisia leikatun alaraajan huonoon stabiliteettiin Y-SEBT-tasapainotestissä. Henkilöt, jotka kokivat epävarmuutta leikatussa alaraajassa, saivat heikompia tuloksia verrattuna leikkaamattomaan alaraajaan.