Developing International Exchange Program: Laurea UAS and Partner Universities in Japan
Lehtinen, Kiia (2011)
Lehtinen, Kiia
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415390
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415390
Tiivistelmä
Laurea-ammattikorkeakoulun ja Japanin yhteistyökoulujen kansainvälisen
opiskelijavaihto-ohjelman kehittäminen
Tämä opinnäytetyö tarkastelee Laurea-ammattikorkeakoulun ja Japanin yhteistyökoulujen välistä kansainvälistä opiskelijavaihto-ohjelmaa. Työssä suurimmat painopisteet ovat opiskelijavaihto, kulttuuri ja kehitystyö. Aihe kehittyi tutkijan omasta henkilökohtaisesta vaihtokokemuksesta sekä halusta kehittää Laurean ja Japanin välistä opiskelijavaihtoa. Tutkimusongelma kehittyi muiden suomalaisten Japanissa vaihdossa olleiden kanssa käytyjen keskusteluiden lopputuloksena. Keskusteluiden perusteella tutkimusongelmaksi muodostui: Kuinka Laurea-ammattikorkeakoulun ja Japanin yhteistyökoulujen välistä opiskelijavaihto-ohjelmaa voitaisiin kehittää opiskelijaystävällisemmäksi? Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa Suomen ja Japanin kansainvälisyys koordinaattoreille kehittämisehdotuksista koostuva opas, jota he voivat käyttää kehittääkseen opiskelijavaihto-ohjelmaa ja siihen sisältyviä orientaatioita.
Tutkimusongelmaa lähestyttiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Seitsemälle suomalaiselle Japanissa opiskelleelle Laurean opiskelijalle ja kahdelle japanilaiselle Laureassa opiskelevalle opiskelijalle lähetettiin sähköinen teemahaastattelu. Aineisto kerättiin kesäkuun 2011 aikana. Teemahaastattelun ollessa aineistonkeruumenetelmänä opiskelijat saavat vapaamuotoisesti kertoa vaihtoa edeltävistä orientaatioista. Yhdeksän kyselyä nähtiin riittäväksi määräksi kyselyistä kertyneen aineiston määrän arvioinnin jälkeen. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Opiskelijoille suurimmaksi murheen aiheeksi ennen vaihtoa osoittautui orientaatioiden vähäinen tietosisältö. Tiedon vähyys sai opiskelijat toivomaan, että orientaatioissa jaettaisiin enemmän kulttuuritietoa ja aiempien vaihto-opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä asioihin. Opiskelijat joutuvat usein itse etsimään vastaukset kysymyksiinsä, minkä useat vastaajat kokivat vaikeaksi. Kysymyksiin saatiin vastauksia vasta kun vaihtokohteeseen oli saavuttu, mutta monet vastaajista kokivat tiedon tulleen liian myöhään.
Yhteistä vastaajilla oli tahto tietää Japanin tai Suomen päivittäisistä käytännön asioista. Vastaajilla kellään ei ollut aikaisempaa kokemusta Japanissa tai Suomessa asumisesta. Suomalaisista vastaajista kolmella on aikaisempaa kokemusta Japanista, mutta turistina. Tietoa asumisesta, paikallisesta opiskelusta eikä yleisistä käytännön asioista kuten laskujen maksusta ollut saatavilla missään. Kaikki vastaajat kokivatkin, että informaatio yleisistä asioista olisi huomattavasti vähentänyt stressiä ja avartanut hieman tietämystä kohteessa elämisestä.
Tutkimusongelmaan saatiin vastaus. Opiskelijat antoivat avoimia vastauksia ja ehdotuksia kuinka vaihto-orientaatioita voitaisiin kehittää opiskelijaystävällisemmiksi. Orientaatio on tärkeä osa vaihto-ohjelmaa ja se voi vaikuttaa opiskelijoihin niin negatiivisesti kuin positiivisestikin. Tutkimus ei mennyt niin hyvin kuin odotettiin ja usein ongelmat johtuivat kommunikaatio-ongelmista. Tähän vaikutti tutkijan kokemattomuus tutkimushaastattelijana.
opiskelijavaihto-ohjelman kehittäminen
Tämä opinnäytetyö tarkastelee Laurea-ammattikorkeakoulun ja Japanin yhteistyökoulujen välistä kansainvälistä opiskelijavaihto-ohjelmaa. Työssä suurimmat painopisteet ovat opiskelijavaihto, kulttuuri ja kehitystyö. Aihe kehittyi tutkijan omasta henkilökohtaisesta vaihtokokemuksesta sekä halusta kehittää Laurean ja Japanin välistä opiskelijavaihtoa. Tutkimusongelma kehittyi muiden suomalaisten Japanissa vaihdossa olleiden kanssa käytyjen keskusteluiden lopputuloksena. Keskusteluiden perusteella tutkimusongelmaksi muodostui: Kuinka Laurea-ammattikorkeakoulun ja Japanin yhteistyökoulujen välistä opiskelijavaihto-ohjelmaa voitaisiin kehittää opiskelijaystävällisemmäksi? Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa Suomen ja Japanin kansainvälisyys koordinaattoreille kehittämisehdotuksista koostuva opas, jota he voivat käyttää kehittääkseen opiskelijavaihto-ohjelmaa ja siihen sisältyviä orientaatioita.
Tutkimusongelmaa lähestyttiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Seitsemälle suomalaiselle Japanissa opiskelleelle Laurean opiskelijalle ja kahdelle japanilaiselle Laureassa opiskelevalle opiskelijalle lähetettiin sähköinen teemahaastattelu. Aineisto kerättiin kesäkuun 2011 aikana. Teemahaastattelun ollessa aineistonkeruumenetelmänä opiskelijat saavat vapaamuotoisesti kertoa vaihtoa edeltävistä orientaatioista. Yhdeksän kyselyä nähtiin riittäväksi määräksi kyselyistä kertyneen aineiston määrän arvioinnin jälkeen. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin teemoittelua.
Opiskelijoille suurimmaksi murheen aiheeksi ennen vaihtoa osoittautui orientaatioiden vähäinen tietosisältö. Tiedon vähyys sai opiskelijat toivomaan, että orientaatioissa jaettaisiin enemmän kulttuuritietoa ja aiempien vaihto-opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä asioihin. Opiskelijat joutuvat usein itse etsimään vastaukset kysymyksiinsä, minkä useat vastaajat kokivat vaikeaksi. Kysymyksiin saatiin vastauksia vasta kun vaihtokohteeseen oli saavuttu, mutta monet vastaajista kokivat tiedon tulleen liian myöhään.
Yhteistä vastaajilla oli tahto tietää Japanin tai Suomen päivittäisistä käytännön asioista. Vastaajilla kellään ei ollut aikaisempaa kokemusta Japanissa tai Suomessa asumisesta. Suomalaisista vastaajista kolmella on aikaisempaa kokemusta Japanista, mutta turistina. Tietoa asumisesta, paikallisesta opiskelusta eikä yleisistä käytännön asioista kuten laskujen maksusta ollut saatavilla missään. Kaikki vastaajat kokivatkin, että informaatio yleisistä asioista olisi huomattavasti vähentänyt stressiä ja avartanut hieman tietämystä kohteessa elämisestä.
Tutkimusongelmaan saatiin vastaus. Opiskelijat antoivat avoimia vastauksia ja ehdotuksia kuinka vaihto-orientaatioita voitaisiin kehittää opiskelijaystävällisemmiksi. Orientaatio on tärkeä osa vaihto-ohjelmaa ja se voi vaikuttaa opiskelijoihin niin negatiivisesti kuin positiivisestikin. Tutkimus ei mennyt niin hyvin kuin odotettiin ja usein ongelmat johtuivat kommunikaatio-ongelmista. Tähän vaikutti tutkijan kokemattomuus tutkimushaastattelijana.