Omaishoitajan kielteiset tunteet hoitaessaan muistisairasta puolisoaan
Suuniittu, Teija (2011)
Suuniittu, Teija
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415371
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415371
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mitä kielteisiä tunteita omaishoitajat kokivat hoitaessaan muistisairasta puolisoaan, missä tilanteissa tunteita esiintyi ja miltä tunteiden kokeminen omaishoitajista tuntui. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää miten omaishoitaja itse käsitteli omia kielteisiä tunteitaan ja mitä apua hän toivoi saavansa kielteisten tunteidensa käsittelyssä.
Laadullisessa eli kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavat omaishoitajat löydettiin yhteistyötahona toimineen Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n jäsenistöstä. Haastatteluihin osallistui viisi omaishoitajaa, kolme naista ja kaksi miestä. Haastattelut toteutettiin omaishoitajien kotona niin, etteivät puolisot olleet paikalla. Nauhoitettu aineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Kaikkiin tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset. Omaishoitajien kokema kielteisin tunne oli vaikeus, joka koostui monien asioiden summasta. Ikävää + kurjaa tunnetta + mielipahaa sekä kauheutta koettiin seuraavaksi eniten. Kielteisimpiä tunteita olivat myös raskaus, ihmetys, väsymys, pelko ja syyllisyys. Kaikkiaan kielteisiä tunteita mainittiin alkuperäisilmaisuissa 402 kertaa.
Tilanteet, joissa omaishoitaja kokee kielteisiä tunteita, jaettiin neljään ryhmään sen mukaan kuka tai mikä oli kielteisten tunteiden aiheuttaja. Eniten kielteisiä tunteita ilmeni tilanteissa, joihin jouduttiin puolison muistisairauden aiheuttamista syistä. Toiseen ryhmään kuuluivat tilanteet, joiden aiheuttaja oli omaishoitajasta itsestään johtuvat syyt. Kolmas ryhmä koostui ympäristöstä ja neljäs ryhmä lääkärien, hoitajien ja hoitolaitosten toiminnasta johtuvista syistä.
Kielteisten tunteiden kokeminen koettiin yllättävänä ja tilanteissa käytettiin selviytymiskeinoja, joiden avulla jaksettiin jatkaa arjessa eteenpäin.
Kielteisiä tunteita käsiteltiin sosiaalisen tuen avulla sekä poistumalla kielteisiä tunteita aiheuttavista tilanteista. Lisäksi asetuttiin puolison asemaan, opeteltiin elämään tässä hetkessä, etsittiin tietoa muistisairaudesta ja käytettiin henkilökohtaisia keinoja kielteisten tunteiden käsittelyssä.
Omaishoitajat toivoivat kielteisten tunteiden käsittelyyn sosiaalista, tiedollista ja psyykkistä tukea. Kaikille ihmisille toivottiin koulutusta muistisairaan ihmisen kohtaamisesta.
Laadullisessa eli kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Haastateltavat omaishoitajat löydettiin yhteistyötahona toimineen Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n jäsenistöstä. Haastatteluihin osallistui viisi omaishoitajaa, kolme naista ja kaksi miestä. Haastattelut toteutettiin omaishoitajien kotona niin, etteivät puolisot olleet paikalla. Nauhoitettu aineisto litteroitiin ja analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Kaikkiin tutkimuskysymyksiin saatiin vastaukset. Omaishoitajien kokema kielteisin tunne oli vaikeus, joka koostui monien asioiden summasta. Ikävää + kurjaa tunnetta + mielipahaa sekä kauheutta koettiin seuraavaksi eniten. Kielteisimpiä tunteita olivat myös raskaus, ihmetys, väsymys, pelko ja syyllisyys. Kaikkiaan kielteisiä tunteita mainittiin alkuperäisilmaisuissa 402 kertaa.
Tilanteet, joissa omaishoitaja kokee kielteisiä tunteita, jaettiin neljään ryhmään sen mukaan kuka tai mikä oli kielteisten tunteiden aiheuttaja. Eniten kielteisiä tunteita ilmeni tilanteissa, joihin jouduttiin puolison muistisairauden aiheuttamista syistä. Toiseen ryhmään kuuluivat tilanteet, joiden aiheuttaja oli omaishoitajasta itsestään johtuvat syyt. Kolmas ryhmä koostui ympäristöstä ja neljäs ryhmä lääkärien, hoitajien ja hoitolaitosten toiminnasta johtuvista syistä.
Kielteisten tunteiden kokeminen koettiin yllättävänä ja tilanteissa käytettiin selviytymiskeinoja, joiden avulla jaksettiin jatkaa arjessa eteenpäin.
Kielteisiä tunteita käsiteltiin sosiaalisen tuen avulla sekä poistumalla kielteisiä tunteita aiheuttavista tilanteista. Lisäksi asetuttiin puolison asemaan, opeteltiin elämään tässä hetkessä, etsittiin tietoa muistisairaudesta ja käytettiin henkilökohtaisia keinoja kielteisten tunteiden käsittelyssä.
Omaishoitajat toivoivat kielteisten tunteiden käsittelyyn sosiaalista, tiedollista ja psyykkistä tukea. Kaikille ihmisille toivottiin koulutusta muistisairaan ihmisen kohtaamisesta.