"... Joskus toivoisi edes hetken hiljaisuutta..." : Kainuulaisten 10-12-vuotiaiden ylivilkkaiden lasten vanhempien kokemuksia tarvitsemastaan tuesta
Mattila, Riina; Haverinen, Mervi (2011)
Mattila, Riina
Haverinen, Mervi
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415347
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415347
Tiivistelmä
Elämä ylivilkkaan lapsen kanssa voi lapsen vanhemmille olla toisinaan rankkaa ja joskus vielä rankempaa. Vanhemmuus jo itsessään luo monia erilaisia haasteita perhe-elämään, mutta jos perheeseen kuuluu ylivilkkausdiagnoosin saanut lapsi, tämä tuo tullessaan vanhemmuuteen entistä monimuotoisempia haasteita. Tärkeintä on, että ylivilkkaan lapsen vanhemmat saavat tarvitsemaansa tukea ja neuvoja eri tahoilta, eivätkä jää yksin.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa kainuulaisten 10–12-vuotiaiden ylivilkkaiden lasten vanhempien tarvitseman tuen laatua. Opinnäytetyömme tavoitteena oli antaa työmme tilaajalle, Kainuun keskussairaalan lastenklinikalle tietoa ylivilkkaiden lasten vanhempien tarvitsemasta tuesta ja sen laadusta. Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus ja se toteutettiin keräämällä aineisto kainuulaisten 10–12-vuotiaden ylivilkkaiden lasten vanhemmilta kirjoitelmien muodossa kevään ja kesän 2011 aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tuloksiemme mukaan Kainuulaisten 10–12-vuotiaiden ylivilkkaiden lasten vanhemmat kokisivat vertaistuen niin itselleen kuin ylivilkkaille lapsilleen tärkeimmäksi tueksi voimavarojaan ajatellen. Johtopäätöksinä voimme todeta, etteivät vanhemmat saa tarpeeksi tarvitsemaansa tukea, ylivilkkaan lapsensa kanssa jaksamiseen.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kartoittaa kainuulaisten 10–12-vuotiaiden ylivilkkaiden lasten vanhempien tarvitseman tuen laatua. Opinnäytetyömme tavoitteena oli antaa työmme tilaajalle, Kainuun keskussairaalan lastenklinikalle tietoa ylivilkkaiden lasten vanhempien tarvitsemasta tuesta ja sen laadusta. Opinnäytetyömme oli kvalitatiivinen, eli laadullinen tutkimus ja se toteutettiin keräämällä aineisto kainuulaisten 10–12-vuotiaden ylivilkkaiden lasten vanhemmilta kirjoitelmien muodossa kevään ja kesän 2011 aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä.
Tuloksiemme mukaan Kainuulaisten 10–12-vuotiaiden ylivilkkaiden lasten vanhemmat kokisivat vertaistuen niin itselleen kuin ylivilkkaille lapsilleen tärkeimmäksi tueksi voimavarojaan ajatellen. Johtopäätöksinä voimme todeta, etteivät vanhemmat saa tarpeeksi tarvitsemaansa tukea, ylivilkkaan lapsensa kanssa jaksamiseen.