Nuorten urheilijoiden kokemuksia psykologisesta valmentautumisesta
Grönfors, Perttu (2011)
Grönfors, Perttu
Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin ammattikorkeakoulu
2011
Creative Commons Attribution-NonCommercial-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415341
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112415341
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää, millaisia psykologisia menetelmiä urheilijat harjoittelevat päivittäisessä harjoittelussaan. Tarkoituksena oli selvittää myös, kuinka systemaattista ja suunnitelmallista psykologisten menetelmien harjoittelu on. Lisäksi tavoitteena oli saada selville, kuinka tärkeänä urheilijat kokevat psykologisten menetelmien osaamisen. Tässä tutkimuksessa psykologisiksi menetelmiksi luokiteltiin tavoitteenasettelu, mielikuvaharjoittelu, tunteiden ja vireystilan säätely, keskittyminen sekä sisäinen puhe.
Psykologisten valmentautumismenetelmien harjoittelua mitattiin Likertin asteikollisella kyselylomakkeella, joka koostui psykologisten menetelmien tunnusmerkistön mukaisista väittämistä. Mielipideasteikko oli 5-portainen, jonka ääripäissä olivat 1. ”täysin samaa mieltä” ja 4. ”täysin eri mieltä”. Analysointivaiheessa aineistosta poistettiin vaihtoehto 5. ”en osaa sanoa”. Tutkimuksen kohderyhmänä oli 52 Lapin urheiluakatemian urheilijaa. Psykologisten menetelmien harjoittelua kuvailtiin jakaumatietojen (prosenttiosuudet, keskiarvot ja keskihajonnat) avulla. Jokaisen menetelmäosion vastausten keskiarvo laskettiin, jotta saatiin selville, kuinka systemaattisesti kyseistä menetelmää harjoitellaan päivittäisessä harjoittelussa.
Tutkimustulosten mukaan tavoitteenasettelu on jossain määrin mukana urheilijoiden valmentautumisessa (ka. 2,20). Tunteiden ja vireystilan hallintaan liittyvä harjoittelu ei ole merkittävästi mukana valmentautumisessa (ka. 3,02). Mielikuvaharjoittelu on jossain määrin mukana valmentautumisessa (ka. 2,19) ja keskittymiseen liittyvä harjoittelu on vähäistä (ka. 3,21). Myös sisäisen puheen harjoittelu on melko vähäistä (ka. 2,71). Urheilijat eivät harjoittele psykologisia menetelmiä suunnitelmallisesti (ka. 3,22). Toisaalta Urheilijat pitävät psykologisten menetelmien osaamista melko tärkeänä (ka. 1,55).
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että Lapin urheiluakatemian valmennuksessa tulisi käyttää enemmän aikaa psykologisten menetelmien harjoitteluun. Lisäksi systemaattisuuden ja suunnitelmallisuuden lisäämisestä olisi hyötyä psykologisen valmentautumisen tehokkuuden kannalta. Lisäksi voidaan päätellä, että urheilijat ovat avoimia psykologisten menetelmien harjoittelulle.
Avainsanat: psykologiset taidot, psykologiset menetelmät, tavoitteenasettelu, mielikuvaharjoittelu, tunteiden ja vireystilan hallinta, keskittyminen, sisäinen puhe
Psykologisten valmentautumismenetelmien harjoittelua mitattiin Likertin asteikollisella kyselylomakkeella, joka koostui psykologisten menetelmien tunnusmerkistön mukaisista väittämistä. Mielipideasteikko oli 5-portainen, jonka ääripäissä olivat 1. ”täysin samaa mieltä” ja 4. ”täysin eri mieltä”. Analysointivaiheessa aineistosta poistettiin vaihtoehto 5. ”en osaa sanoa”. Tutkimuksen kohderyhmänä oli 52 Lapin urheiluakatemian urheilijaa. Psykologisten menetelmien harjoittelua kuvailtiin jakaumatietojen (prosenttiosuudet, keskiarvot ja keskihajonnat) avulla. Jokaisen menetelmäosion vastausten keskiarvo laskettiin, jotta saatiin selville, kuinka systemaattisesti kyseistä menetelmää harjoitellaan päivittäisessä harjoittelussa.
Tutkimustulosten mukaan tavoitteenasettelu on jossain määrin mukana urheilijoiden valmentautumisessa (ka. 2,20). Tunteiden ja vireystilan hallintaan liittyvä harjoittelu ei ole merkittävästi mukana valmentautumisessa (ka. 3,02). Mielikuvaharjoittelu on jossain määrin mukana valmentautumisessa (ka. 2,19) ja keskittymiseen liittyvä harjoittelu on vähäistä (ka. 3,21). Myös sisäisen puheen harjoittelu on melko vähäistä (ka. 2,71). Urheilijat eivät harjoittele psykologisia menetelmiä suunnitelmallisesti (ka. 3,22). Toisaalta Urheilijat pitävät psykologisten menetelmien osaamista melko tärkeänä (ka. 1,55).
Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että Lapin urheiluakatemian valmennuksessa tulisi käyttää enemmän aikaa psykologisten menetelmien harjoitteluun. Lisäksi systemaattisuuden ja suunnitelmallisuuden lisäämisestä olisi hyötyä psykologisen valmentautumisen tehokkuuden kannalta. Lisäksi voidaan päätellä, että urheilijat ovat avoimia psykologisten menetelmien harjoittelulle.
Avainsanat: psykologiset taidot, psykologiset menetelmät, tavoitteenasettelu, mielikuvaharjoittelu, tunteiden ja vireystilan hallinta, keskittyminen, sisäinen puhe