Uudet kaverit, hyvä ryhmähenki ja mielekäs toiminta : Pienryhmätoiminnan merkityksellisyys sen jäsenten, nuoriso-ohjaajan ja ryhmän ohjaajan silmin
Jurvanen, Johanna (2011)
Jurvanen, Johanna
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112114994
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011112114994
Tiivistelmä
Tein opinnäytetyöni Humanistisen ammattikorkeakoulun Uusiutuva koulu ja nuorisotyö -hankkeelle. Hanke on osa HUMAKin tutkimus- kehitys- ja innovaatio (TKI) -konseptia. Opinnäytetyöni tehtävänä oli tutkia pienryhmätoiminnan merkitystä kahdeksasluokkalaisille tytöille. Toteutin projektiopintoni ohjaamalla tyttöjen pienryhmää keväällä 2011 ja palasin nyt syksyllä aiheeseen opinnäytetyössäni.
Pienryhmätoiminnan merkityksellisyyden lisäksi tutkin työssäni, kuinka pienryhmätoiminta ja sen tuoma vertaistuki tukivat nuoren kasvua ja kehitystä, sekä kuinka nuorisotyöllä ja sen pienryhmätoiminnalla voitaisiin tukea koulun kasvatustehtäviä. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää nuorisotyön pienryhmätoimintaa ja koulun kasvatustehtäviä yhdistävät tekijät. Yhteisten tekijöiden avulla on tarkoitus lähentää koulua ja nuorisotyötä sekä löytää selkeitä perusteita nuorisotyön tuomiseksi kouluihin.
Toteutin tutkimukseni kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Keräsin tutkimusaineistoni haastattelemalla kahta pienryhmässä toiminutta tyttöä sekä pienryhmän mukana matkalla ollutta nuoriso-ohjaajaa. Pienryhmätoiminnan aikana tytöt olivat seitsemäsluokkalaisia, mutta haastattelutilanteessa he olivat jo siirtyneet kahdeksannelle luokalle. Nuoriso-ohjaajan haastattelussa käytin haastattelumenetelmänä teemahaastattelua ja tyttöjä haastattelin puolistrukturoidun ja teemahaastattelun yhdistelmällä. Haastatteluiden lisäksi laajensin tutkimusaineistoani myös omilla pienryhmän ohjauskokemuksillani.
Tutkimustulosten perusteella pienryhmän merkitys konkretisoitui tytöille uusien ystävien ja kokemusten sekä hyvän ryhmähengen muodossa. Pienryhmä tuki nuorten kasvua ja kehitystä nuoruuden kehitystehtävien näkökulmasta kavereiden saannin ja tunnepohjaisen itsenäisyyden saavuttamisen osilta. Nuoret saivat olla ryhmässä omina itsenään ja jakaa asioitansa. Näiden avulla tuettiin tyttöjen itsetunnon, minäkuvan ja elämänhallinnan tunteen kehittymistä. Ryhmän toiminta tuki myös nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen tarjoamalla heille mahdollisuuksia vaikuttaa ryhmän toimintaan. Pienryhmätoiminnasta ja koulun kasvatustehtävistä löytyi yhteneväisyyksiä moniammatillisen toiminnan hyödyntämisen tärkeydestä. Lisäksi molemmissa painotettiin nuorten inhimillisyyden, vastuunoton, itsetunnon sekä yhteisöllisyyden kehittymisen tukemista.
Uusiutuva koulu ja nuorisotyö -hanke voi hyödyntää tutkimukseni tuloksia työskennellessään koulun ja nuorisotyön yhteensovittamisen parissa. Tutkimusaineistoni ollessa näin pieni, ei tutkimukseni tuloksia voida yleistää koskemaan kaikkia pienryhmiä. Tutkimukseni tulokset toimivat enemmänkin yhtenä näkökulmana koulun ja nuorisotyön yhdistämistyölle.
Pienryhmätoiminnan merkityksellisyyden lisäksi tutkin työssäni, kuinka pienryhmätoiminta ja sen tuoma vertaistuki tukivat nuoren kasvua ja kehitystä, sekä kuinka nuorisotyöllä ja sen pienryhmätoiminnalla voitaisiin tukea koulun kasvatustehtäviä. Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää nuorisotyön pienryhmätoimintaa ja koulun kasvatustehtäviä yhdistävät tekijät. Yhteisten tekijöiden avulla on tarkoitus lähentää koulua ja nuorisotyötä sekä löytää selkeitä perusteita nuorisotyön tuomiseksi kouluihin.
Toteutin tutkimukseni kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Keräsin tutkimusaineistoni haastattelemalla kahta pienryhmässä toiminutta tyttöä sekä pienryhmän mukana matkalla ollutta nuoriso-ohjaajaa. Pienryhmätoiminnan aikana tytöt olivat seitsemäsluokkalaisia, mutta haastattelutilanteessa he olivat jo siirtyneet kahdeksannelle luokalle. Nuoriso-ohjaajan haastattelussa käytin haastattelumenetelmänä teemahaastattelua ja tyttöjä haastattelin puolistrukturoidun ja teemahaastattelun yhdistelmällä. Haastatteluiden lisäksi laajensin tutkimusaineistoani myös omilla pienryhmän ohjauskokemuksillani.
Tutkimustulosten perusteella pienryhmän merkitys konkretisoitui tytöille uusien ystävien ja kokemusten sekä hyvän ryhmähengen muodossa. Pienryhmä tuki nuorten kasvua ja kehitystä nuoruuden kehitystehtävien näkökulmasta kavereiden saannin ja tunnepohjaisen itsenäisyyden saavuttamisen osilta. Nuoret saivat olla ryhmässä omina itsenään ja jakaa asioitansa. Näiden avulla tuettiin tyttöjen itsetunnon, minäkuvan ja elämänhallinnan tunteen kehittymistä. Ryhmän toiminta tuki myös nuorten kasvua aktiiviseen kansalaisuuteen tarjoamalla heille mahdollisuuksia vaikuttaa ryhmän toimintaan. Pienryhmätoiminnasta ja koulun kasvatustehtävistä löytyi yhteneväisyyksiä moniammatillisen toiminnan hyödyntämisen tärkeydestä. Lisäksi molemmissa painotettiin nuorten inhimillisyyden, vastuunoton, itsetunnon sekä yhteisöllisyyden kehittymisen tukemista.
Uusiutuva koulu ja nuorisotyö -hanke voi hyödyntää tutkimukseni tuloksia työskennellessään koulun ja nuorisotyön yhteensovittamisen parissa. Tutkimusaineistoni ollessa näin pieni, ei tutkimukseni tuloksia voida yleistää koskemaan kaikkia pienryhmiä. Tutkimukseni tulokset toimivat enemmänkin yhtenä näkökulmana koulun ja nuorisotyön yhdistämistyölle.